Veli Backman
Hämeenlinna


"Novelleja julkaistu aiemmin mm. antologioissa Mallusjokelainen sielunmaisema ja muuta paskaa sekä Tunnustus."

Sähköposti: veli.backman@pp.inet.fi




Nyt minä lähden tanssimaan


Nyt minä lähden tanssimaan. Naiset odottaa minä tiedän sen. On odottaneet tietysti koko viikon. No, täältä tullaan odottakaa hetki. Kampaan tukkani se sojottaa pahasti sivulle. Huulipunaa en laita, en, en. En niin kuin silloin kerran. Se oli erehdys. Sainkin kuulla siitä. Mutta nyt saappaat, ei kengät pitää olla ja dippa-duu. Valmis.

Autolle. Linja-auto saapuu. Hyppään sisään. Ei hätää tässä rahat. Varmistelen vain, ettei deodorantti unohtunut. Tuoksuu. Olen yllättynyt otinkohan väärästä purkista. No, istutaan nyt. Maisema vilahtelee. Aika ottaa pullosta. Kuski katsoo tietä tarkasti.

- Hei, katso tietä tarkasti, huudan. Se riittää hämäämään siksi aikaa kun lomotan viinat kitusiin. Oho. Rinnuksillekin, ei haittaa. Tanssilava häämöttää jo.

Kuulen musiikin ja tanssi alkaa vipattaa jalkaa. Rytmi menee vereen olen huumassa onnellinen tunnen itseni täydeksi. Nainen käsivarsille heilumaan sitten ryteikköön panemaan. Onko kortsua, ei kiitos minä en käytä. Ne vain halkee minulla on niin iso.

Nyt tarkkana. Lipunmyyjäportieeri ei saa huomata mitään. Haiseeko henki? Höngin kämmeneen, hyvä tapa ja nuuhkaisen ei haise miltään.

- Iltaa.

- Iltaa.

- Yksi lippu.

- Kuuskymppiä.

- Kiitos.

- Olkaa hyvä.

Meni hienosti. On löydettävä sopiva nainen heti ei ole koko iltaa aikaa valomerkki tulee joka kerta liian aikaisin. Riittää kun kysyn kohteliaasti ja polkaisen jalkaa mutten varpaille. Tuolla näkyy hyvä himo kiiluu sen silmistä. Suutelenkohan heti tanssilattialla. Ettei vain heittäytyisi ihan kiimaiseksi. En kehtaa pelehtiä kaikkien nähden. Mutta jos se haluaa minä annan vaikka heti parempi olisi päästä ulos saakka.

- Iltaa.

- Iltaa.

- Lähtisikö neiti tanssimaan.

- Mikäs siinä.

- Käykö neiti täällä useinkin?

- Noo, aina silloin tällöin.

- Mitä neiti pitää orkesterista?

- En oikeen tiedä. Tämä on ensimmäinen kipale.

- Niin, ai niin. Kiinnostaisiko jatkot tuolla mäen alla? Minulla olisi jotain näytettävää. Jos vaan neidille maistuu.

- Mitäköhän?

- Kun on tanssittu minä voin näyttää.

- En minä nyt oikein tiedä. Näin alkuillasta. Kaverit odottaa vielä puffetissa.

Haa! Kaverit puffetissa! Kaato on valmis. Se haluaa minua niin ettei tiedä miten päin olisi. Se haluaa tietysti käden hameen alle, mutta minä näyttelenkin vaikeaa. Suutelen kyllä mutta seksihommat saa jäädä ulkopuolelle. Rintoja voi kouria se saa sen hyvälle tuulelle siksi kun saan sen vivuttua mäelle.

- Mitä te meinaatte!

- Mennään mäelle niin saat kunnolla.

- Porsas.

Löikin. Mistä johtuu. Se oli niin valmis, että kuola valui suusta. Naisista ei ota selvää.

Otankin tuon lyllerön seuraavaksi. Se katselee minua kulmien alta. Katsotaan, onko sepalus kiinni. Sipaisen tukan taakse.

- Tanssitaankos vähän kun on hyvä hiki päällä.

- Painu helvettiin, sanoo ja yrittää sekin lyödä. Osuukin nenään vaikka ehdin hiukan väistää. Esittää kuin ei sitten antaisikaan. Katsotaan illan loppupuolella. Silloin niitä saa panna niin ettei oikein jaksaisikaan. Nyt puffettiin limonaatille.

Otan kaksi. Janottaa. Ei pitäisi juoda niin paljon rupeaa kusettamaan. Naiset ei jaksa odottaa jos joutuu koko ajan keskeyttämään niille pitää antaa kyytiä koko ajan tai ne karjuu etteivät saa riittävästi. Lirutanpa vähän tiukkaa ainetta sekaan. Voi perkele, Allu huomasi. Se nappaa pullon pois ja käskee hinata perseen mäelle. Se ei tiedä, että sinnehän minä olen matkalla muutenkin. Mutta nyt ei ehdi kopata ketään mukaan ei jalatkaan osu maahan kunnolla. Yritän viittoa sitä lihavaa mutta se kääntää selän.

Ennen kuin huomaan istun ulkona. Minua katsellaan hävyttömän kiinnostuneesti. Kyllä minä sen tiedän. Komein uros paikkakunnalla. Naamioivat kateutensa vinoiluun. Haluan kuitenkin sitä persettä, jota tulin hakemaan ja jota on tyrkytetty koko illan vaan en ole ehtinyt nähdä vilaustakaan. Meillä siitoskoneilla tekee kiirettä tähän aikaan vuodesta. Kävelenpä pois kaikkien näkyviltä. Täytyy miettiä.

Mutta! Keksin.

Astelen huomaamatta ulkohuussin taakse ja siinä se seisoo. Vastaus. Asetun väijyksiin ja avaan luukun varovasti. Ylhäällä pilkistää makkiaukon valoisa pyörylä. Minä kyttään täällä kun ne tulee ja valkkaan parhaat. Sitten ei kun sanomaan kiireesti, että huomasin sulla hyvät harjakset, mennäänkö pöllyttämään? Täytyy olla varovainen, voivat ruveta kiljumaan, että valitsin väärän, on täällä tuuheampiakin. No, kaikki ei kuitenkaan kerkiä saamaan. Yö on rajallinen määrä tunteja.

Joku tulee. Ovi käy. Missi numero yksi. Mutta, voi ei. Se lätsäyttää koko perseen reiän päälle niin ettei valo kulje läpi. Että sattuikin isoperseinen heti kärkeen. Mutta kaikki on tutkittava. Stendarilla vaan. Hyvin näkyy. Onpa karvainen. Oi, liian lähelle nyt syttyi perskarvat ja kuinka se kiljuu. Pytynreiälle vaihtuu vihaiset kasvot: Annihan se siinä naapurista ja kyllä se minutkin tunnistaa.

Seuraa huutoa enemmänkin ja pillin ulvontaa kun joku on soittanut poliisit. Ilta päättyy vähän kummallisesti kun nyt saankin minä pamppua. Olen niin pahoillani arvon naiset, mutta ensi lauantaina yritetään jälleen tuon kortsujakin mukana.