Päivi Pirttijoki
Oulunsalo

"Lehmäfani Varjakasta."


Kevätruusu


Kuljin lapsen lailla. Minulla ei ollut suuria huolia ja uskoin tietäväni kaiken tärkeän maailmasta. Kuljin pikkukaupungin katuja, turvallisesti ja itseeni tyytyväisenä. Kesiksi lähdin mummon luokse. Kuljin perukan hiekkateitä, turvallisesti ja itseeni tyytyväisenä. Viihdyin mummoni lehmien kanssa, laitumen villit emännät, navetan lempeät rouvat.


Sinun nimesi oli Mairuus.


Se kesä oli kaunis. Ukkini tekemällä sillalla hengitin joen laulua. Tunsin punamultaiset kaiteet, harmaaksi hioutuneet lankut ja joen kiiltävät pilkut. Siltä sillalta minä ongin madottomalla ongellani. Heittelin kiviä jokeen, niin kuin pienenä. Kuuntelin niiden molskahtavan veteen ja kuvittelin, miltä tuntuisi vajota kiven lailla liejuisen joen pohjaan. Ottaisiko pohjan henki minut kiinni vai ehtisinkö virran mukana isommalle joelle, kosken pieniksi tyrskyiksi? En minä pelännyt, ukkini silta oli vankkumaton, joki oli minun ystäväni.


Sinä olit äyssiiri.


Sinä aamuna vein pänikät maitolaiturille. Kärryt, laupiaan tutut, nitisivät pihatien, törmän, metsätaipaleen. Käsissä lämmin metalli, hellänkarhea hiekkatie, törmä ylöspäin kevyt kuin lintu, jonka siihen pieninä olimme serkkupojan kanssa haudanneet. Tummat kuuset silittivät otsaa.

Kuusten jälkeen valo. Polttava pikitie, kapea ja kiemurainen, punainen maitolaituri ja valkoiset punaiset siniset keltaiset kukat ojanpientareilla. Puuskutin kepeästi kärryni laiturin viereen ja nostin viisi kertaa kolmekymmentä litraa plus pänikkä.

- Riski tyär! Minkäs ikänen sie nyt olet?
- Seittämäntoista.

Korpelan vanhapoika isäntä nosti omat pänikkänsä laiturille. Punainen naama hikoili ja hymyili. Mukavia naapurit täällä maalla, ajattelin. Hymyilin takaisin.

- Seittentoistavuotisna on neito kaunehin.
- Niinkö, nauroin ja syöksyin mustaan metsään.


Sinun silmäsi olivat kosteat.


Istuin kaivon kannella. Katsoin mustaan. Ääretön katsoi takaisin, silmiin aamuisiin sinisiin. Se puhalsi kylmän hengen, ja minun tuli vilu.

Toista oli lehmän katse, siksi menin navettaan. Punainen valui paksuna sontalooriin.