Hanna Hauru
Oulu


Lapsuus


Äidin vatsalla on punaisia lätäköitä. Lapsi lätisyttää niitä sormillaan ja ihmettelee, miksi lätäköt eivät ole kylpyhuoneen lattialla. Äiti on väsynyt ja nukkuu päiväpeiton alla.
Lapsi nousee äidin vierestä ja menee keltaiselle kesäpihalle. Valkoinen äiti tulee perässä hellästi hymyillen. Kantaa sylissään liian nuorta vauvaa, josta kukaan ei tiennyt.
Vauva on verinen, eikä sillä ole vielä raajoja. Sillä on suuri pää ja pieni möykkyvartalo. Äiti hyräilee imettäessään sitä puistonpenkillä. Mummot silittävät sen päätä ja työntävät sen suun täyteen lakritsia.
" Tule katsomaan sisartasi ", äiti kuiskaa. Mutta lapsi ei uskalla - vauva on niin kamalan näköinen. Sillä on suuret hampaat, joilla se irvistelee kirkuessaan.
Äiti vapisee. Lapsi vie äidin takaisin peiton alle ja mummot ottavat vauvanalun lankakoppaansa.

Lapsi kuljeskelee lähimetsissä äidin nukkuessa. Löytää linnun, jolla ei ole nimeä, ja tuo sen äidille lohduksi. Aamuisin lintu laulaa kehtolauluja äidin ikkunalaudalla.

Lapsi avaa oven aina, kun joku on sen takana. Päivällä tulee mies, joka itkee äidin kanssa ja vie ohuen äidin pois. Lapsi puetaan ehjään mekkoon ja viedään toisten kotiin.