Kauan sitten ollessani nuori,
Näin jotain mitä unohda en.
Kun kesäyönä metsässä kuljin,
Näin neidon niin ihmeellisen.

Keskellä lumotun metsän,
Jossain takana vuorien.
Siellä kylpi tuo neito lähteessä,
Yön usvaan kietoutuen.

Hiuksensa oli kuin kultaa,
Ihonsa kuin hopeaa.
Siellä kun tanssi hän hiljaa,
Vain kuunvalo vaatteenaan.

Hän katsoi minua silmiin,
Jouduin valtaan lumouksen.
Kun nousi hän ylös tähtiin,
Hahmossa joutsenen.