haisee maatuvat syksyn lehdet
on luvattoman lämmin
tie liejua
loskaa
ensilumet pieniä puroja ja lätäköitä
kerää aamulla riitettä
varis huutaa

ihmisillä on outoja uskomuksia
parempi ettei luulisi
yhtään mitään
tyhmyyttä
kyllä minä tiedän
se oli silloin joskus
vuonna kirves ja vasara
kun intiassa asui vielä koiranpäisiä ihmisiä
hauskaa

missä kahvikuppini on
kadotin sen
kun viimeksi siivosin löysin hyllyn takaa
rutatun paperin jossa oli
parin vuoden takainen kirjoitus
luin sitä ja hymisin yksikseni
ja kahvikuppi löytyi
lattialta sohvan vierestä

suuret vedet uittaa taloja
ja ihmisiä
mutta ei samoin seurauksin

epämääräisiä manauksia
kalevalaisin rytmityksin
ja hieman perkelettä päälle
kun kahvit kaatuu lattialle