Pääsivulle Esseet Keskustelu Arkisto Proosa Lyriikka Mikä on Rihmasto? Tekijät Ohjeita kirjoittajille Cultnet Finland


« 9.11.2000 »

Mika Pirhonen: Heinäkuu hiipii hitaasti kuolemaan

Elossa, aamulla
väsyneenä,
kilpailutan kotiviiniä veden kanssa:
vesi voittaa
tosin -
olen lahjottu tuomari
ilman krapulaa,
juopunut kesäaamuna
etsin likapyykistä puhtaan paidan;
sidon paskaiset hiukseni ponihännälle
olen valmis, kiimainen, selvä
en halua masturboida,
koska illalla on oltava pornotähti

käyn Kelalla,
unohdan viimeisen palkkatodistuksen
niinpä tietenkin, totta vitussa
kuumuus kirvoittaa hien ruumiistani;
kaupunki hymyilee minulle viettelevää,
hapanta hymyään
en tunne kaupunkia,
olenhan asunut täällä vasta
koko elämäni
torilla -
vastaani tulee nuori tyttö;
katseemme kohtaavat,
hän lipaisee jäätelöä,
isken silmää:
ivallista hymyä, sääliä -
mitä muutakaan, sitä samaa

käyn kirjastossa:
Saarikoski, Bukowski ...
tunnen tukehtuvani hyllytettyyn nerouteen;
astuessani ulos kirjastosta
humalainen huutaa:
- mitäs vitun hamppeja täällä on !
mietin Bukowskia,
Saarikoskea
kotona katson lämpömittaria:
+ 28 C, varjossa
laitan paidan takaisin likapyykkiin,
koska se haisee paskalle,
eilispäivän humalalle

luen parvekkeella Bukowskia, ilman paitaa
tulee hyvä mieli
karkoitan kuumuutta liehyttelemällä
kasvojani Pentin runokirjalla:
" Kuljen missä kuljen" -
ja ajattelen apurahaa