Jarko Lemmetty
Tampere

Pyhä mies


-Raju balladi ystävästäni kirjallisuusmies Janne Salmisesta-


Tulen ja menen,
eikä mun tiestäni selvänä selvää saa.
On kuin olisin vaikka kenen,
muttei ne kestä kauan tuoppia kallistaa.

Vaan ei niin kauas ole päässyt kukaan,
etteikö joskus tarttuisi ihmisen mukaan
tähdeltä tältä,
kun kysyy baarista - ja sitten vielä elämältä!

Taas pajavasara paukkuu ja kerran se simahtaa,
mä kaatelen kurkkuun yhtä ja toista!
Pianhan ne naiset onnesta pimahtaa,
kun löytyy kokemusta kuutamourakoista!

Yksinäisyydestä voisi kai silti suutari sullekin
kauneimmat kenkänsä laittaa.
Eihän se aina syö, jolla parhaiten maittaa.
Moni uskoo ja toivoo elämää uutta,
on toivonsa vain totista toivottomuutta.
Tästä voisi kai jumala jo kuvansa koota,
kun tiskin altakin myydään vain ei-oota.

Ei kukaan aina ota selvää tunteista näistä,
kun vahvimmastakin tehdään heikkopäistä.
Joku toiselle täällä on vain muotoseikka,
toisella päällä aina on keikka.
Joku tahtoo vain sinut ja kenet tahansa,
toinen oppinut on vasta tekemään pahansa...

Taas pajavasara paukkuu ja kerran se simahtaa,
mä kaatelen kurkkuun yhtä ja toista!
Pianhan ne naiset onnesta pimahtaa,
kun löytyy kokemusta kuutamourakoista!

On jokaisen aika tumpattu tähtiin,
eilen munkin Hällän ovesta lentävän nähtiin.
Otin alleni jalat kun loppui armopalat,
piru kun taas on auki taskujen salat!

On pakko painaa tai kolpakko kaatuu,
sen tietää kun kännissä mättäälle maatuu.
Painuin länteen, mutta ilmestyin itään,
eksyin niin, etten sittenkään muistanut mitään.

Taas pajavasara paukkuu ja kerran se simahtaa,
mä kaatelen kurkkuun yhtä ja toista!
Pianhan ne naiset onnesta pimahtaa,
kun löytyy kokemusta kuutamourakoista!

Joskus kyselin paikkaani puistojen puilta,
kai joku sen tietää minkä
saanut on vastaantulijoilta muilta.
Taivas on tanakka, satelee vettä
mutten olisi silti uskonut että
tämä maa on niin suuri,
ettei mihinkään pääty ihmisen muuri.

Taas pajavasara paukkui ja kerran se simahti,
kaatelin kurkkuun yhtä ja toista!
No pianhan ne naiset onnesta pimahti,
kun kärysin kuutamourakoista!

***

Protestilaulu

Ei näy Suomessa metsää puilta,
kyllä rikas sen tietää, mitä ihminen kerran
saanut on muilta, ja saa köyhä sietää vaan,
mitä kerran tunsi kukkarossaan.

Mitä siitä jos ei ruokasi riitä,
syö suuria sanoja ja tyhjästä kiitä.
Niitä tarjoo aina hyvät herrat,
joilla kultaiset on puheet,
mutta kultaisemmat vaatekerrat.

Hei, kyllä se viina itse itsensä maksaa,
ja kun alasti juoksee, niin palella jaksaa!
Jumalauta juu, ei paina enää ruoto puuta ja punkkaa,
siinä tanner ryskää kun valtion karhu runkkaa!

Sossun tiskillä tarjotaan lämmintä kättä,
kohta vedän viinatkin pyytelemättä.
Kun ei anneta kuin seinät ja koppi,
sillä pärjää kai vanki ja huonoinkin kloppi.

Ei leipäjonoissa edes lempeä annella,
turha siitäkään on päätäntävallalle kannella.
On leivässä reikä, mutta kengässä kaksi,
näin kerjuutalous saatiin kannattavaksi.

Hei, kyllä se viina itse itsensä maksaa,
ja kun alasti juoksee, niin palella jaksaa!
Jumalauta juu, ei paina enää ruoto puuta ja punkkaa,
siinä tanner ryskää kun valtion karhu runkkaa!

Silkkikäsineissä vaihtuu raha ja mahti,
on menossa merkillinen kettujen jahti.
Mä juoksen vaan ja ruoska selkään roikaa,
on asiat hyvin, siis hyvin valtion vatsassa voikaa.

Pian joka toinen täällä kantaa viinakassia,
kun hallitus käyttää vallan vatupassia:
on vinossa asiat, monot ja mies,
ja alkossa jonot, sen kyllä herratkin ties.

Hei, kyllä se viina itse itsensä maksaa,
ja kun alasti juoksee, niin palella jaksaa!
Jumalauta juu, ei paina enää ruoto puuta ja punkkaa,
siinä tanner ryskää kun valtion karhu runkkaa!

Kun voitot on kerätty, ei tarvita vahtia!
Tämä on demokraattista, siis lyökäämme tahtia!
Kun on pääomaa psykopaattista
ja osa kansasta vaan painolastia,
täyttyy rikkaan posa ja köyhän mitta ja astia!

On leivässä reikä, mutta kengässä kaksi,
näin saatiin kerjuutalous kannattavaksi.

Ei näy valtiovallalla häntää, ei päätä,
näillä on rautaseipäästä selkä ja järjessä jäätä.
Hyvää päivää vaan ja kirvesvartta.
On mulla tie, vaikka teillä on kartta.
Hei, kyllä se viina itse itsensä maksaa,
ja kun alasti juoksee, niin palella jaksaa.