|
Lasse Rintakumpu
Turku
Peili
Heinäkuu ja kallio on jäässä.
Kasvot veden voimasta murtuneina
me palelemme...
Onneton muusa,
ilkikurinen Liisa.
Pinta taittuu kuin salaman kaari.
Lävistää sateen.
Kiven päällä on peili
- alla harmaanraskaat säkeeni.
Jäähyväisten heijastus
ja eron viimeinen lämpö :
Muistoni ovat ohi.
Kädet
Nuoret vanhuksenkäteni,
orjankäteni,
tärisevät kilpaa
viisarien kanssa.
Tehneet liikaa -
saaneet aikaiseksi liian vähän.
Liian kauan
on juoksuhautani
pysynyt aloillaan.
Multaan haaveet,
kynnän halun ja mahdollisuuden!
Kaivan - liian hitaasti - käsin - liian puhtain.
|