"Ansku", 17 vuotta,
Pälkäne





maapallo täynnä kahvikuppeja, tekokasveja
samankaltaisia tunteita, tunteja

     tuoksut maidolta
     sinä olet hyvä

huone valheellisen värikäs
ulkoilma kiristävä tehtaan seinä, lasiportti

     olet lyhyt
     ja yletyn sinuun


*****


kaikki alkoi täten:

laukku lauloi minulle veisun
minulle lauloi tomunkokoisen
vaan suuremman kuin lumivyöryn
ja nyt olen solminut itseni sadoin liitoin
määrän paljoudessa
    minä vähenen

janoni on kasvanut rekkalastiksi kankaanpaloja
on juotattanut minulle
     vetoketjuja
       nyörejä
          punaista
taloni on leskien kaatopaikka
minä piski en tohdi käydä peremmälle


*****


Kun pakkanen pelaa huonoilla korteilla
jää kalanpintamaa.
Sinä nostelet karvaisia käsiäsi
ympäriltäsi lumilukko valuu löysänä,
holtittomana pohjaveden sekaan,
muuttuu siksi itse.

Sihiset ilosta ja levittelet haaroja
  -et ymmärrä lumen surua
   vuotisen tähdenlennon tulvaa.