Rihmasto

[Ruoko]

Olen jonkun kerran tämän vuosituhannen puolella osallistunut kirjoituskilpailuihin tai vastaaviin. Esimerkiksi nyt viimeisellä kerralla en päässyt loppusuoralle, vaikka arvelin ilman muuta pääseväni syystä että olen tutustunut edellisten vuosien loppusuoralle päässeiden tuotoksiin antologioiden kautta ja arvelin sentasoisessa seurassa pärjääväni.

Olen myös ollut erilaisissa kirjoittajapiireissä ja -tapahtumissa ja saanut palautetta teksteistäni niin muilta harrastajilta kuin myös ammattilaisilta. Uskon siis omaavani suht realistisen käsityksen omista kyvyistäni. Tarkoitan siis kyvyistäni siinä suhteessa, minkätasoinen kirjoittaja olen.

Silti ei. Virhearvio minulta. Jokin mätti taas. Tämmöiset asiat jäävät helposti kysymysmerkeiksi, kun kilpailun/ muun vastaavan järjestäjiltä ei ole mahdollista saada minkäänlaista palautetta.

Edellisellä kerralla olin useita vuosia kirjoittamatta tyrmäyksen jälkeen.
Nyt en haluaisi sitä tehdä. Kysynkin siis: miten eteenpäin? Onko muille käynyt näin?

[louhi]

Eiköhän noin käynyt suurelle osalle osallistujista. Ei voi koskaan olla varma "tilauksellisuudesta". Eikä voitotta jääminen sitä tarkoita, ettetkö silti voisi kirjoittaa hyvin, älä nyt ainakaan lopeta!

Aika suuri puute on tosin, jos ei saa minkäänlaista palautetta kirjoituksestaan. Suorastaan kummallista. Pitäähän voittajakin jotenkin perustella? Mitä isommasta kilpailusta on kyse, sitä enemmän vaatii tietysti rohkeutta kysyä asiasta. Haittaisiko tuo mitään? Kai tuomaristolla tai raadilla nyt sentään selkeät arviot päätöksensä pohjaksi ovat?

Enpä paljon voi muuta, kuin tarjoilla lisää kysymysmerkkejä. Lannistua ei kannata. Helppo sanoa ja vaikea toteuttaa.

[Jussi Matilainen]

[louhi]

Jussi Matilainen vastasi kokemuksen äänellä. Ei voi kuin yhtyä kaikkeen, melkein.
Eikö tuo yksi esiraadissa istuva voisi edes lyhyesti kommentoida saamaansa luettavaa tekstiä, jos sen kerran ehtii lukeakin?
Kunhan saadaan kärki järjestykseen- siinäpä se, onko oikeaa järjestystä olemassakaan? Ruoko osuikin sattumalta kiperään kohtaan, kilpailutilanne on sellainen jo sinällään, saati jos vain yksi ihminen lukee tekstin. Tuloshan voisi tuon perusteella olla vaikka mikä.

Eli oletan- ja tiedänkin, että valittu kärki käydään läpi huolellisemmin. Mutta tuo valikoituminen on paljon yhden tornistahuutajan harteilla- siksikään ei kannata paljoakaan verrata entisiä, kuten Matilainenkin sanoi, vaan keskittyä vain omaan tekstiinsä. Ainakin minua häiritsisi lukijana edellisen tapainen, näkyvästi tavoiteltu jonkinlainen tyyli. Sellainen helposti syntyy, vaikka ei haluaisikaan.

Jatka siis sitkeästi- en taida olla edes periaatteessa jalo, mutta ajatus palautteettomuudesta harmittaa varmasti monia. Jos on varaa järjestää kilpailu, ruhtinaallisine 50 euron palkintoineen , olisi hyvä varata rahaa myös palautteeseen. Mahdotontahan tuo. Lapsille ja nuorille ei pitäisi oikeastaan kovin varhain edes järjestää mitään kilpailunomaista, jos palautetta ei saa millään tavoin. Niin aikaa vievää kuin se onkin.

Olen tutustunut enemmän piirustuskilpailujen raatien työhön, ja niissä kyllä annettiin palautetta jopa kirjallisena työn vieressä olevana selostuksena kaiken kansan ihmeteltäviksi.
Niin linnunpönttöjä, lintulautoja syömisineen ja jopa laulujoutsenia istuu tuomaristossa, että yksi esiraatilainen voi tosiaan hukkaantua varpusparveen. Se ei ole koskaan todiste työn huonoudesta tai sen paremmuudesta vain arvostelun takia, minkä J.M:kin toi selvästi esiin.
Ikävin ilmiö oli olla "jäävi" sellaiseksi tunnustautuen, mutta tekivätkö sitä kaikki tarvittaessa- eivät tietenkään. Mahdottomaksi menisi tuokin isommasa kilpailussa.

Eli kirjoita sisintäsi ja uudista sitä. (taas yksi klisee lisää,,,)

[Ruoko]

Kiitokset kommenteistanne, Louhi ja Jussi Matilainen.

Ekan kerran kun minulle kävi köpelösti kuvaamallani tavalla oli tiedossa, että valinnat jatkoon päässeistä tekee vain yksi henkilö, kokenut lukija, kirjailija itsekin. Tottakai hän teki sen omien mieltymystensä pohjalta enkä todellakaan ajatellut lähettäessäni tekstiä lähettäväni sitä erityisesti hänelle, hänen arvostamallaan tyylillä. Hän ei varmaankaan pitänyt tyylistäni, mikä on ymmärrettävää, koska minä en jaksa lukea hänen tekstiään sivua pitempää eli erilaisia olemme. Mutta se ei tee hänestä kyvytöntä arvioimaan monenlaisia tekstejä, olen varma että hänellä oli perusteensa. Niitä ei vain suostuttu minulle kertomaan. Nykyisin ko. "kisan" (ei ole varsinaisesti kilpailu) säännöissä kerrotaan, että palautetta jatkoon pääsemättömille ei anneta.

Tämä viimeinen oli se yllättävin tilanne eli olin varma, että pääsen jatkoon. Jatkoon on nimittäin aiemmin päästy melko vaatimattomillakin teksteillä. Ja keskenään hyvin erilaisilla. Tämä kisa oli sellainen, että siinä piti kaiketi olla se formaatti, jota tekstini ei täytä, on kaiketi pidetty tiukasti tänä vuonna kiinni siitä formaatista, muuten en asiaa voi selittää. En usko, että kukaan "pönttö" on kuitenkaan tekstiäni lukenut, joskin voi käytännössä olla niin kuin Jussi totesi, että esikarsinta tehdään siten, että tekstit jaetaan karsijoiden kesken ja voi olla, että tekstini on lukenut vain yksi henkilö. Yhtään täysipönttöä en ole toistaiseksi kirjoittajaurallani tavannut enkä oikein usko, että siellä sellaisia onkaan.

Olen kysynyt mahdollisuutta saada palautetta. Mielestäni palautetta tulisi olla mahdollisuus saada vaikka maksua vastaan. Ei se ole mikään lasten ja nuorten oikeus, vaan meidän kaikkien kirjoittajien, jotka haluamme kehittää kirjoittamistamme. Vaikka vain muutama lyhyt kommentti, ei muuta. Halukkaille ja maksua vastaan. Ei lienisi ylivoimasista, jos hintalappu pistetään.

Jos en olisi samoihin aikoihin ollut Oriveden opiston kurssilla ja saanut palautetta suht hyvätasoisilta kurssilaisilta ja vetäjältä, olisin varmaan pistänyt hanskat naulaan. Toki olen saanut palutetta eri foorumeilla ennenkin. Olen myös suht taitava erittelemään tekstejä, niin omia kuin toistenkin.

[Hipan N]

turha viesti

[ullaw]

harry potter oli tyrkyllä 13 kustantamoon jotka hylkäsivät tylysti tarinan ..ajattele sitä ..eli kun uskot tekstiisi ja lähetät sen sinnikkäästi
kustantajalta toiselle ja välillä kisaan...niin varmaan tärppääkin..
pidän sulle peukkuja...sillä jonain päivänä löydät sen oikean kanavan. joka ottaa tekstisi ja julkaisee sen

[Hanna-Riikka K]

[Ruoko]

Jotenkin tuntuu oudolta, kun ei saa vastausta edes asialliseen sähköpostiviestiin, jossa omalla nimellä tiedustelee, onko mahdollisuutta saada sitä palautetta. Ei luulisi olevan ylivoimaista vastata parilla rivillä, että valitettavasti ei.

Ihan kuin kirjoitukset olisivat kadonneet jonnekin Moolokin kitaan. Otaksuttavasti kilpailu on järjestetty ja sen takana on ainakin jossain vaiheessa ollut eläviä ihmisiä, mutta sitäkin rupean pikkuhuljaa epäilemään.

[ullaw]

juuri oli meneillään nuorten kirja kilpailu, jossa haettiin Tiina-sarjalle veroistaan,mutta ne jotka osallisuivat eivät saaneet mitään palautetta..Karisto hyväksyi kolme, eli ekan, tokan ja kolmannen ja loput lienee pantu silppuriin sen kummemmitta arvioitta.
---sama juttu oli pohjoismaisessa kilpailussa :Vuosi Suomessa idealla ja sen voitti
Dr Mumbai ,hauska kirja ja muista ei aavistustakaan, oletan että kässärini meni taas silppuriin.
Niin että älä ole murheellinen ,sitkeästi tsemppiä vaan.( mullakin on Oriveden kursseja takanani, eli jotakin olen kirjoittanut minäkin.)
nyt on meneillään Parnasson ja Atena kustantamoin yhteinen romaani/novellikokoelma kirjoituskilpailu ja aika loppuu 3.5.2008
joten tulostat kässärisi ja panet peliin...jos se häviää niin sehän oli vain kasa paperia..jätä muistitikulle alkuperäinen versio ja katso koska tulee seuraava sopiva kirjoituskilpailu

[Liisa K]

Ruoko, jotain jäi mieleeni lukiessani puheenvuorojasi. Ne herättivät minut pohtimaan asiaa käytännön kannalta ja muutenkin.

Matilainen on ennenkin tällä palstalla kommentoinut selkeästi ja kiihkoilematta. Hänen viestinsä kannattaa lukea tarkasti. Siihen on vain vähän oleellista lisäämistä.

Ruoko, käytät tällaisia ilmauksia kuvatessasi kilpailumenestystäsi:

"Ekan kerran kun minulle kävi köpelösti kuvaamallani tavalla oli tiedossa, että valinnat jatkoon päässeistä tekee vain yksi henkilö, kokenut lukija, kirjailija itsekin. Tottakai hän teki sen omien mieltymystensä pohjalta enkä todellakaan ajatellut lähettäessäni tekstiä lähettäväni sitä erityisesti hänelle, hänen arvostamallaan tyylillä. Hän ei varmaankaan pitänyt tyylistäni, mikä on ymmärrettävää..."

"Jatkoon on nimittäin aiemmin päästy melko vaatimattomillakin teksteillä. Ja keskenään hyvin erilaisilla. "

" Mielestäni palautetta tulisi olla mahdollisuus saada vaikka maksua vastaan. Ei se ole mikään lasten ja nuorten oikeus, vaan meidän kaikkien kirjoittajien, jotka haluamme kehittää kirjoittamistamme. Vaikka vain muutama lyhyt kommentti, ei muuta. Halukkaille ja maksua vastaan. Ei lienisi ylivoimasista, jos hintalappu pistetään. "

"Olen myös suht taitava erittelemään tekstejä, niin omia kuin toistenkin."

"olen tutustunut edellisten vuosien loppusuoralle päässeiden tuotoksiin antologioiden kautta ja arvelin sentasoisessa seurassa pärjääväni."

" Jokin mätti taas. "


Monella suulla on jo sanottu, ettei välttämättä mikään mättänyt. No, paitsi että olet ymmärrettävästi pettynyt.
NYkyisin kisaan kuin kisaan, pienimpäänkin, on osallistujia pilvin pimein: kymmeniä, satoja, tuhansia. Vaikka mitenpäin kääntelisi ja vääntelisi, tekstinipuissa on varmasti melkein joka kerta pelkästään ns. kärjessä niin paljon hyviä ja erinomaisia tekstejä, että valinta on vaikea.

On minulla lukijana samansuuntaisia kokemuksia: Monet antologiat ovat todella korkeatasoisia, osassa on niin hyvää, keskitasoista kuin huonoa ja erinomaistakin tekstiä. Siis minusta.


Sitten palautteiden antamisesta:

Kehittyneen tai kehittymistä haluavan kirjoittajan on kokemukseni mukaan vaikea saada kritiikkiä. Sellaista arviointia, josta kirjoittaja kehittyäkseen hyötyy. Ja kun sitä arvostelijan terävänäköisyyttäkään ei yleensä heti ymmärrä pohjia myöten. Monet meistä ovat herkkiä oman tuotoksensa vierellä. Usea kirjoittaa sydänverellään. Koskaan ei tiedä, mitenpäin asian kullekin ilmaisisi, kun ei oikeasti tiedä, mitkä ovat vaikutukset, mikä menee perille tms. On vähän kuin monen muunkin asian kanssa. "Oikea rasva, oikeaan aikaan, oikeaan koneeseen jne.", sanoi kauan sitten autokoulunopettajani.

Usean kilpailun säännöissä jo sanotaan, ettei tekstejä palauteta eikä teksteistä anneta palautteita. Sitä paitsi arvion antaminen vaikkapa vain lyhyesti ei aina onnistu edes käytännön syistä. Raatilainen on tehnyt projektihommansa ja saanut siitä - ehkä? - korvauksensa. Hänen arvionsa on ihan yhtä pätevä, periaatteessa, kuin kenen tahansa totisesti arvosteluun paneutuvan. Ja yhtä pätemätön.

Minä olen saanut ensimmäiset arvosteluni teksteistäni tällä foorumilla. Siksi mukana edelleen roikunkin, kiitollisuudesta, kiinnostuksesta, jostain sellaisesta.

Tämän foorumin kautta olen saanut myös tekstieni napakoita opponentteja. Hyvin opettavaista. Privan kautta on löytynyt myös todella päteviä ja teräväsanaisia arvostelijoita. Suosittelen kyselemään julkisesti, jos on tarvetta. Ihminen on siitäkin ihmeellinen kapistus, ettei koskaan tiedä, mistä löytyy epäitsekkäitä ja osaavia ihmisiä, vertaisia.

(Kirjoitin tämän, koska olen ollut kaikissa osissa: arvioitavana, hylättynä ja hyväksyttynä, arvostelijana ja sensorinakin. Jotain kaikesta kokemuksesta on siis jäänyt takkiin.)

[Liisa K]

Jussi, mitä tarkoitat tällä huomiolla:


"Niin novelli kuin varsinkin runo on uudistunut viime vuosina nopeaan tahtiin (suunnan oikeellisuuteen en tässä lähde ottamaan kantaa), ja kisoissa poikkeuksellinen tuoreus korostunee. Ainakin kisamenestyjänovellit poikkeavat melkoisesti esikoiskokoelmien novelleista. "

Kiinnostaisi todella. Seisot niin sanoakseni näkijänä ja kokijana

terv. Liisa

[Jussi Matilainen]

[Liisa K]

Kiitos vastauksesta, Jussi. Katsonpa esimerkiksi ottamiasi kokoelmia ja novelleja tarkemmin viitottamiasi polkuja kulkien.

Mielenkiintoista muuten noin yleensä, että moni kirjoittaa useita oikein hyviä irtonovelleja (tavalla tai toisella kiinnostavia ja perillemeneviä), mutta harvoin saa lukea KOKONAISTA novellikokoelmaa, jossa yksi ja sama kirjoittaja yltää hyviin suorituksiin. Suomeksi: Monet kokoelmat ovat epätasaisia. Ja kun novelleja on yritetty marssittaa ikään kuin samalle viivalle, tekijä & kustantaja päätyy kirjaan, jonka novellit ovat liki identtisiä.

[Sulamith Seikkula]

Jos novellikilpailulla on jokin aihe tai teema, niin mitään ei-perinteistä, ennalta arvaamatonta lähestymistapaa en suosittele kenellekään.

Jos teema on Rakkautta makkaratehtaalla, niin sen rakkauden on syytä olla heterorakkautta Suomi-makkaran valmistusprosessin vierellä. Työnjohtajan ja liukuhihnatyöntekijän epäsäätyinen tarina, joka päättyy odotetusti. Eikä liikaa suolenpätkiä ja muuta häiritsevää, joka vie huomion pois pääasiasta tai haiskahtaa huumorilta.

Nimimerkillä Vastaisuudessa laskelmoin minäkin.