Raakavedos

´´tk´´

"Minä olen agraaripasteija ja sunnuntaihiihtäjä."

1.

"Vittu ku mua väsyttää!"

"Joo...Millon kävit eilen nukkumaan?"

"Vittu älä kysy..." Jari nojaa tunnelin seinään ja sytyttää röökin. "Mä en jaksa enää juosta niitten perässä. Miksei me voida jättää niitä rauhaan?"

Mä en vastaa. Me seistään hetki hiljaa ja jatketaan matkaa. Urheilukentällä näkyy jotain valoja, muuten koko laakso on saatanallisen sumun peitossa. Me surffaillaan siististi joelle mut mun on melkein pakko myöntää että me on hukattu jälki. Ellei sitten lenkkipolun hämärässä vilahda sininen pusakka...Mä käännyn äkisti ja Jari pudottaa sen sytkärin.

"Vittu sun kanssas!" Se huutaa ja sen ääni on melkein kuiskaus tässä sumussa. Mä tökkäsen sitä kylkeen ja me hiivitään mutkan ohi.

Ne lähtee kun ammutut siitä puskasta missä ne on kykkineet ja painuu polulle niin että sahanpurut lentää. Jari ryntää perään mut mä tiedän paremman keinon.

"Kierretään tennishallille. Ne ei voi livahtaa mihkään ennen sitä. Ei ne tunne näitä mettiä."

Mä lähden toiseen suuntaan ja Jari hölkkää mut kiinni sillan luona. Se yskii sumua ja savua.

"Ei ne oo tehny meille mitään," se sanoo kiusaantuneena. Mä nappaan sitä kraivelista ja tuijotan vihasimmalla ilmeelläni suoraan sen silmiin.

"Ne vei sen mummon laukun. Tajuutsä? Ne teki rikoksen!" Mä melkein huudan.

"Mitä se meille kuuluu? Niitä on enemmän. Mitä jos ne hakkaa meidät?"

Mä vaiennan Jarin suklaapatukalla ja kiskon sen takasin liikkeeseen. Meiltä menee bunkkerin nurkalta alle viis minsaa hallille vaikka me kahlataan märässä heinässä reittä myöten. Ketään ei näy mut mä tiedän et ne tulee vielä. Ne ei voi poiketa polulta jos ne ei tiedä reittejä. Jari läähättää ja mä istutan sen pyörätelineelle. Me ollaan sopivasti varjossa aidan vieressä eikä ne näe meitä vaan tulee hermostuneesti ihan valojen alle.

"Vittu niitä on kolme," Jari suhisee mun korvaan. "Me ei ikinä saada niitä kiinni."

"Turpa rullalle saatana. Sä paljastat meidät. Ne hajaantuu tässä kun ne ei tiedä mitä ne tekis. Me mennään sen perään kellä on se laukku." Mä kyykistyn Jarin polven juureen ja tsiigaan aidan läpi pyörätielle niin pitkälle kun sumulta näkyy. Ei ketään. Kello on melkein kymmenen torstai-iltana.

Me kuullaan niitten puhe vaimeesti. Ne riitelee ja lopulta kun mun jalat on jo puuduksissa, yks lähtee juokseen pyörätielle ja ne toiset huutaa sille jotain.

"Toi yks jänisti. Ootetaan et se ehtii näkömatkan päähän ja napataan noi kaks." Mä nousen jo valmiiks toisen polven varaan. Ne maleksii hitaasti tennishallin kulman taa ja mä pomppaan pystyyn. Me juostaan perään.

Ne näkee meidät vasta kun me ollaan jo tosi lähellä ja toinen niistä pelästyy tosissaan kai koska se kiljasee. Ne juoksee tosi kovaa ja mä ja Jari aletaan jäädä jälkeen. Me yskitään ja sumu tunkeutuu meidän keuhkoihin joka hengenvedolla.

"Saarretaan ne," mä huohotan. "Mä jatkan suoraan ja sä meet bunkkerin takaa niitä vastaan kun ne yrittää takasin tielle."

Jari nyökkää ja laukkaa pimeään. Mä en päästä niitä kahta silmistäni. Me lähestytään tietä ja mä ihmettelen missä Jari viipyy kun äkkiä se hyppää niitten kimppuun sivulta. Se saa sen jolla on laukku ja mä nappaan helposti toisen. Me raahataan ne bunkkerin ovelle ja mä alan kaivella avainta taskusta.

"Se on mulla," Jari sanoo ja heiluttaa nykkeliä mun nenän eessä. Me mennään sisään ja paiskataan laukkuvarkaat nurkkaan. Ne on ihan nuoria kavereita ja vapisee. Mä otan sen laukun ja tsiigaan ineen.

"Hei minne te ootte pannu kaikki sen mummon rahnat?" Mä kysyn levottomasti ja tongin kassia. Toinen pojista ojentaa mun suuntaan setelinippua sen vapisevassa kourassa. Ne on nyt tosi peloissaan ja haluu takuulla veke sieltä. Mut meillä ei oo Jarin kanssa mitään aikomusta päästää niitä meneen. Mä astun ihan niitten eteen ja katon niitä kierosti päin naamaa. Jari näkee mun ilmeen ja alkaa nauraa tosi rennosti.

"Onks äitiä ikävä?" Se kysyy ilkeesti ja laskee kännyn mun olalle. Mä tönäsen sitä vähän.

"Tää taitaa nyt kuule pojat olla poliisijuttu," mä sanon oikeen virallisella äänellä. "No kertokaas nimet ja iät." Mä nautin mun voimasta. Jari nojaa mun kylkeen ihan kevyesti ja sen känny liukuu mun selkää alas.

"Mikko...Rihula...Ne-neljätoista vuotta...Ihan oikeesti se ei ollu meiän vika. Se oli Pena! Oikeesti! Me ei tehty mitään. Pena se oli! Se tyrkkäs meille ton laukun!"

Mä astun nopeesti eteenpäin ja läimäsen pentua naamaan. En kovaa mut silleen et se tietään tukkia turpansa. Jari pyrskähtää mun takana. Jari on tosi julma. Mä käsken kakrujen pitää kiirettä.

"Tero Karppinen. Kolmetoista vee...Älkää pliis kertoko mun mutsille. Se tappaa mut." Pentu on röyhkee mut mä alan äkkiä tuntee jonkinlaista myötätuntoo sitä kohtaan. Sillä ei varmaan oo mikään rikas koti kun sen pitää mummoilta varastaa. Risaset farkut ja vaaleensininen pusakka, hihoista rikki. Eikä tää toinenkaan mikään öky oo. Tää Mikko. Ne on kivan näkösiä silmät selällään.

"Okei. Ja antaa sit kuulua miks te otitte sen laukun. Te tiedätte et varastaminen on rikos ja tää lähentelee jo ryöstöä. Vanha köyhä ihminen ja te käytte kimppuun-" Tää Tero keskeyttää mut.

"Ei se mikään köyhä oo ku sillon varaa kulkee tonni kakssataa kassissa." Se vaikenee nopeesti kun Jari heristää laihaa nyrkkiään.

"Sä oot vitun röyhkee kakara!" Se huutaa ja sen ääni kaikuu betoniseinistä.

Mä kierrän mun kännyt Jarin lanteille et se rauhottus. Me katellaan hetki niitä kakaroita ja ne tuijottaa takasin niitten viattomilla suurilla silmillä. Mut mä voisin vaikka vannoa et mä oon nähny toisen niistä aiemmin jossain. Mä käsken Jaria paneen oven lukkoon ja me siirrytään sisempään huoneeseen. Me on sisustettu sinne toinen koti ikäänkuin. Vanha heteka ja pikku pöytä, hylly ja kirjoja, pahvilaatikko täynnä sanomalehtiä ja toinen täynnä kuivia laudankappaleita. Jari tekee pikku nuotion ja mä panen Mikon istumaan lattialle ja Teron sängylle. Mä seison ja kattelen niitä ylhäältäpäin. Jari hymyilee mulle. Meidän pikku huoneessa on yks pikku ikkuna joka on tukittu muovilla paitsi yks ruutu, että savu pääsee ulos. Se vetää huonosti ja mä meen repimään koko muovin pois. Mä oon kiitollinen luontoäidille ettei se tehny tuulta mun kiusaks tänä yönä.

Jari nousee ja tulee mun taakse kun mä seison ikkunassa. Se painaa päänsä mun olkapäälle ja puhaltaa mun takin läpi lämpöä mun selkäpiihin. Sen kännyt hieroo mun reisiä. Mä käännyn ja hymyilen sille.

"Meillä on vielä töitä tänä iltana," mä sanon ja vinkkaan huoneeseenpäin. Tää Mikko ruokkii tulta pienillä lastuilla. Tero istuu jäykkänä hetekalla ja kattoo poissaolevasti jonnekin muhunpäin. Ja mä muistan missä mä oon nähny sen aikasemmin.

Mut mä en sano mitään vaan meen istumaan sen viereen. Se hätkähtää rajusti, mut pimeessä on vaikee sanoa punastuuko se vai ei.

"Huomenna me mennään kaikki yhdessä poliisin puheille ja selvitetään tää juttu," mä sanon ja panen kännyn Teron reidelle. Se alkaa vapista ja yrittää vetää ittensä pois mun ulottuvilta.

"Huora," mä kuiskaan sen korvaan. "Vitun pikku hinttari."

Jari huokaa jokseenkin kateellisena, ainakin mä luulen niin. SE ei koskaan pystyis siihen mitä mä aion tälle kakaralle tehdä. Mä tartun Teron olkapäihin ja se alkaa vikistä.

"Älä tee mulle mitään...Emmäkään oo tehny sulle mitään..." Sen valitukset kaikuu kuuroille korville. Mä kaadan sen selälleen hetekalle.

"Hei oikeesti! Älä tee sille mitään," Jari melkein kuiskaa. Se vaikuttas olevan yhtä peloissaan kun tää Mikko joka nyt kattoo mua ja sen kaveria silmät selällään. Mä hymyilen niille.

"Tää pikku huora vaan kaipaa opetuksen," mä sanon kiltillä äänellä. Mä muistan kun mä oon katellu tätä poikaa huoltiksen nurkilla missä se melkein joka ilta maleksii ja kerjää kyrpää. Sillä vaikuttaa olevan aika huono onni. Epäilyttää onko se kertaakaan saanu kunnolla. Mä kiipeen sen päälle kontalleni.

"Sä oot ihan kiimassa huora!" Mä huudan päin sen naamaa. "Etsä oo saanu kyrpää tällä viikolla vai mikä sua vittu vaivaa?"

Pikku-Tero kiemurtelee mun alla ja välttelee mun katsetta joka yrittää porautua sen silmämuniin ja polttaa ne.

"Päästä mut irti!" Se vinkuu. Mä pitelen toisella kädellä sen käsiä ja istun sen jalkojen päällä, samalla kun mä toisella kädellä revin siltä takin auki. Se läähättää ja rimpuilee ja potkii. Se panee sen pelokkaat siniset simmut kiinni. Mä oon vitun kiihottunu ja mulle on helvetin yhdentekevää vaikka koko maailma näkis. Niinkun jostain kaukaa mä kuulen kun Jari käskee Mikkoo olemaan hiljaa ja kattomaan tulta.

Mä päästän äkkiä pikku-Teron käsistä irti ja kiskon sen takin kokonaan pois. Sillä on lyhyt T-paita jonka läpi näkyy mustat rintsikat. Mä alan nauraa kovaa. Mä nousen seisomaan ja vedän sen pystyyn tulen ääreen. Mä lasken sen housut kinttuihin.

Sillä on tyttöjen pinkit pikkupöksyt ja sen kulli tököttää suoraan eteenpäin. Jari ja Mikko on hiljaa ja kattoo ihmeissään. Tero alkaa itkeen. Mä lyön sitä naamaan mut se ei pysty lopettamaan. Se haukkoo henkeään kun mä riisun sen T-paidan.

"Oikeesti, tää ei oo kivaa," Jari sanoo vakavasti, mut kauaa sen pokka ei pidä ja se räjähtää hirveeseen hohotukseen. Se menee kaksinkerroin ja Mikkokin alkaa itkee kaverinsa puolesta. Mä painan pikku-Teron kumaraan hetekan rotiskon päälle ja alan läiskiä sitä perseelle. Se parkuu ja pyytää mua jättämään sen rauhaan. Mä vaan lyön kovempaa ja me Jarin kanssa nauretaan sikakovaa. Sit mä lopetan. Ihan oikeesti vaan lopetan ja nostan pikku-Teron hetekalle mahalleen. Mä jätän sen siihen ja meen Jarin viereen lattialle. Mä paan kännyt sen ympärille ja me tuijotetaan tuleen ja sytytetään yhteinen rööki. Mikko lakkaa itkemästä ja Tero on ihan hiljaa ja liikkumatta.

"Me mennään hetkeks ulos ja te pysytte täälä," mä sanon niille. "Jos te yritätte jotain tai karata niin teille käy TOSI huonosti."

Jari ottaa mua kädestä ja me pannaan ovet lukkoon. Ulkona on vitun kylmä. Me kävellään tien toiselle puolelle ja mennään aidan läpi lammelle. Maa on soista ja mutasta ja mun lenkkarit imasee vettä heti kärkeen. Siellä on lahonneita pitkospuita joita pitkin me liukastellaan laiturille keskellä kaislamerta. Jari nostaa muovit pois penkiltä ja me istutaan.

"Mä rakastan sua," Jari sanoo ja sen silmät kattoo mua ylöspäin niinkun valo vesipisaroissa.

"Vittu älä sano sitä ääneen!" Mä kumarrun ja suutelen sitä poskelle. Mä istun sen viereen ja heitän toisen jalan penkin yli. Jari tulee mun syliin ja kaivaa kännyt mun takin alle lämpimään. Sumu sataa meidän päälle. Me painetaan otsat vastakkain ja katotaan toisiamme silmiin.

"Mitä me tehään noille kakaroille?" Mä kysyn. Jari alkaa taas nauraa ja sitten se yskii. Se kaivaa röökiä taskusta mut mä tartun sen käteen. Mä vedän sen lähelle ja suutelen sitä suulle. Se nuolee mun huulia. Ekat sadepisarat sataa alas pilvistä. Tennishallin valot saa muovit kimaltamaan. Mä uskon et sadetta ei tule, ja niin ne pisarat hiipuu pois. Me pidetään toisistamme lujaa kiinni.

"Aiotsä raiskata sen kakaran?" Jari kysyy hiljaa. Mä mietin sitä vähän aikaa. Se on vitun pikku huora mut mua ei oikeestaan huvita. Mä pudistan päätäni.

"Mitä jos kytät luulee et me otettiin se laukku ja on uhkailtu niitä kakaroita? Tai jos ne kertoo mitä me tehtiin niille?"

"Ei ne kerro." Mä tiedän paremmin. Pikku-Tero ei ikinä uskalla kertoo kytille yhtään mitään. Ja ne on niin pieniä vielä. Ne ei ymmärrä mitä ne on tehneet. Jari puree mua kaulaan. Mä puristan sitä itteeni vasten ja kuulen kun sen sydän lyö.

Kosteus saa mut yskimään.

"Mitä me tehdään tänä yönä?" Jari kuiskaa ja nuolasee mun korvaa. Mä en tiedä. Mä suutelen sen silmiä ja otsaa. Se puristaa mun kylkiä reisillään. Mä tunnen sen luut.

"Pannaan ne kakarat nukkumaan ja valvotaan koko yö," mä sanon. Jari vastaa märällä suukolla. "Mennään takasin kattoon ettei ne polta koko paikkaa."

Jari ei haluu lähteä mut mä suljen sen suun mun kielellä. On parempi olla varma kun melkein. Me kahlataan sumun läpi takasin bunkkerille. Tiellä menee yks auto ja katuvalo välkkyy vähän enemmän kun viimeks kun sen huomas.

"Sinä ja minä liikennevaloissa..." Jari henkäsee jotain biisiä mitä se on kai ajatellu ja meinaa pyörtyä kun se on melkein juossu mun perässä lammelta. Mä otan sen kiinni kun se kaatuu ja istutan sen asfaltille. Me levätään vähän aikaa ja mennään sisään. Tuli ei enää savuta, Mikko istuu silmät kiinni sen ääressä ja Tero makaa samassa asennossa kun mihin mä sen jätin. Se tuijottaa lasittuneesti jonnee seinäänpäin.

"Mä haluun nukkumaan," Mikko mutisee. Me otetaan lattialta hetekan takaa pari peittoa ja tehdään sille pesä tulen lähelle. Se ei nuku mut yrittää kovasti.

Jari kattelee Teroa.

"Mun perse on märkä," se sanoo ja nauraa vielä. "Mäkin haluun nukkuu. Mut sänky on varattu." Mä otan Terosta hyvän otteen ja viskaan sen lattialle. Jari heittää sen rääsyt melkein tuleen ja kiipee hetekaan. Se alkaa riisua ja mä istun sen viereen. Tero on kontallaan oven luona ja vilkuilee meitä.

"Haluutsä mukaan vai?" Mä kysyn siltä. "Haluutsä nukkua lämpimässä? Mun ja Jarin välissä? Saatanan pikku huora!" Se nyyhkäsee ja ravistaa sen pikku päätä. Mulle tulee melkein sääli sitä. Jari kellistää mut hetekaan. Se heittää sen omat kuteet lattialle ja mun seuraa kohta perässä. Mua väsyttää äkkiä tosi paljon ja mä nukahdan Jarin kainaloon. Se hyväilee mua joka paikasta sen molemmilla kännyillä ja mä vajoon ihanaan huntuun missä kaikki kylmä ja ilkee häviää.

2.

Mä herään. Savu kirvelee mun silmissä. Nuotio on sammuksissa, Jari retkottaa mun vieressä ja meidän jalkojen ja hetekanpäädyn välissä on pikku-Tero kerällä. Se ei oo pukenu päälleen mistä mä tavallaan päättelen että se tykkäs siitä mitä mä sille tein.

On vielä pimeetä. Mä uskon et aamu ei oo lähelläkään. Katuvalo loistaa ikkunasta, mistä loistaa myös kylmä ilma ineen. Mä ähkin itteni pystyyn ja rupeen tekeen uutta tulta. Mä kuulen mun takaa kun heteka kirkasee ja paljaat jalat tassuttaa mun lähelle. Pikku-Tero kyykistyy mun viereen ja työntää sen kylmästä siniset kännyt lähemmäs tulta. Mä kurotan pahvilaatikosta lisää puuta ja sanomalehtee. Mä katon Teroo ja se kattoo mua silmät suurina.

Se ei tosiaankaan vastustele kun mä vedän sen mun kylkeen kiinni ja suutelen sitä. Sen laiha pikku vartalo on sinertävä ja sen vähäiset karvat pystyssä. Mä hieron sen kylkiä ja rintaa. Se lakkaa vapisemasta ja ottaa mua kaulasta.

"Mun täytyy käydä tuolla," mä kuiskaan ja se hymyilee.

"Mä tuun mukaan," se kuiskaa takasin. Mä heitän takin niskaan ja kiskon kostuneet farkut jotenkuten jalkaan. Pikku-Tero menee edellä ja mä kattelen sen söpöä persettä. Se on koko kakara ihan jäykkä ja kohmeessa mut mä lupaan itelleni et sille vielä tulee kuuma.

Me ollaan tulossa tyhjennysreissulta kun eteishuoneessa mä äkkiä kirin pikku-Teron kiinni ja kourasen siitä otteen. Se voihkasee ihan kun se olis odottanu sitä. Mä työnnän sen seinään kiinni ja puristelen sen persettä molemmin käsin. Se pikku huora kiemurtelee mun alla. Mä puren sitä kaulaan niinkun Jari teki illalla mulle. Mä jään kaipaamaan jotain taustamusiikkia, mut oikeesti pikku-Teron voihke ajaa saman asian.

Se putoo kontalleen mun eteen. Mä kopeloin sen kullia ja riisun sen söpöt pinkit alkkarit mut vaan puoliks. Mua kiihottaa pimeys ympärillä ja se että mä oikeestaan raiskaan tän kakrun. Paitsi että se on kyllä tosi halukas. Mä vedän omat housut polviin ja syljen mun kännyyn.

"Nyt saatana pysyt paikallas vitun homo!" Mä tähtään niin hyvin kun pimeessä osaan ja hyvin menee. Joku saatanan iskelmä pyörii mun päässä, mut hyvä pano pian sen karkottaa. Pikku-Tero on niin vitun kuuma ja mä laukeen alta aikayksikön. Se kastelee housunsa ja lysähtää lattialle heti kun mä nousen.

"Kiitti. Tää oli just sitä mitä mä tarttin," mä sanon sille ja meen takasin ineen kattoon miten mun uus tuli voi.

Jari istuu sen ääressä selkä muhun päin ja polttaa kahta röökiä yhtäaikaa. Se on kumarassa ja mä haluun hieroo sen niskaa. Se iskee mulle silmää kun mä meen polvilleni sen taakse. Se ei sano mitään ja mäkin oon hiljaa.

Se yskii ihan hiljakseen.

Mä lasken mun väsyneen kallon sen niskaan. Me hengitetään samaan tahtiin. Se lisää puita tuleen. Rätisee ja vähän kipinöi. Mä vilkasen kattoon missä leviää iso läiskä nokea.

"Sen huoran persereikä on iso ku ämpäri," mä sanon sitten ja tukin kännyllä Jarin suun kun se meinaa alkaa nauraa kovaa. Mikko nukkuu enkä mä oikeen halua herättää sitä.

"Kai me päästetään ne meneen aamulla?"

"Joo. Ellet sä haluu pitää tota huoraa."

"Vittu mitä sä musta oikeen kuvittelet?"

Me nauretaan hiljaa. Vielä ei oo niin kylmä ettei vois huoleti jättää pikku-Teroa eteiseen, mut lopulta mä kuitenkin nousen ja meen hakeen sen ineen. Se raukka on nukahtanu ja ihan tahmanen. Mä nostan sen hetekaan ja panen jonkun peiton sen päälle kun sillä ei oo muuta kun ne märät alkkarit ja rintsikat. Me puetaan loput vaatteet päälle ja istutaan ihan lähekkäin tulen ääreen.

Jari nojaa muhun ja haisee savulle. Mä sytytän röökin ja kattelen kipinöitä. Mä alan hyräillä jotain biisiä minkä nimee mä en muista. Jari huokasee ja oikasee jalkansa. Se on nukahtamaisillaan.

Nurkissa vaanii kylmä kostee syksy mut me istutaan tulen lähellä eikä huomata sitä. Mä vedän savua keuhkoihin ja maistelen ilmaa inessä ja sitä mitä virtaa ulkoa. Mikko vapisee unessa. Mä lisään taas puuta ja sanomalehtee meidän kivaan pikku tuleen. Mä puhallan ilmaa ulos ja melkein huokaan.

"Mun ei olis pitäny koskee siihen huoraan," mä sanon.

"Vittu se on vaan huora. Ei mitään vaarallista," Jari mutisee puoliks unessa.

"Mut se on vasta kolmetoista vee."

"Mitä välii?"

"Siitä vois tulla vielä hardcore lover jos joku viittis nähä vähän vaivaa."

"Mut sä sanoit et sen persereikä on ku ämpäri. Meinaatsä et jonkun pitäs ommella siitä pienempi vai? Älä vittu viitti jauhaa tollasia juttuja..." Se kurkottaa ja nuolasee mun leukaa. Me suudellaan melkein himokkaasti mut Jari on liian väsyny eikä mua enää kiinnosta heittää pikku-Teroo lattialle. Mä toivon et meillä olis jotain musaa.

Jari nukahtaa. Ulkona sumu alkaa haihtua ja musta tuntuu et mä näen aamunkajoa taivaanrannassa puitten takana. Tiellä menee auto ilman valoja. Mua naurattaa joku asia. Mä raavin mun jalkaa ja tökkäsen nuotiota uudempaan uskoon.

"Hei..."

Mä säpsähdän hereille ja näen että Mikko istuu peittokasassaan ja kattoo suoraan muhun. Taivaanrannassa on selvä punertava kajo.

"Mun pitää päästä ulos," Mikko sanoo pelokkaasti. Mä hymyilen sille. Mua väsyttää ja mä ja nousen ylös. Mun jalat on puutuneet kun Jari on nukkunu niitten päällä. Me mennään ulos kylmään. Sumu on melkein kokonaan haihtunu paitsi lammen päältä. Mä kävelen aidalle.

"Mitä nyt tapahtuu?" Mikko kysyy kun me mennään takasin ineen. Mä en tiedä. Mut se laukku pitää viedä kyttikselle. Mä mietin et mä voisin viedä sen ja sanoo niille et mä löysin sen metästä. Mut laukkuvarkaat olis kyllä ottaneet rahnat mukaan eikä musta tunnu hyvältä pitää niitä.

"Sori et mä löin sua," mä sanon. Se tuntuu vitun tyhmältä mut mä en halua mitään ongelmia Mikon kanssa. Se ei vastaa ja menee takasin nukkumaan.

Mä istun Jarin viereen. Se on lytyssä ja mä panen käden sen hartioiden ympärille. Se äännähtää jotain ja tuhisee. Mä sytytän röökin ja kattelen kun tuli hiipuu.

3.

Siinä unessa mä oon huurteisella pellolla tai niityllä ja mulla on kylmä. Mä yritän päästä toiselle puolelle. Mun jalat on korkokengän muotoset ja mä tunnen itteni tosi paranoidiks siellä kuulaassa aamussa ihan yksin. Mä oon näkevinäni jotain hahmoja mettän laidassa mut siellä ei oo ketään. Ilmassa haisee talvi ja syksy ja aurinko paistaa jäisen sumun tai pilven läpi. Mä seison vaan enkä liiku vaikka mun pitäs. Siinä alkaa tullaa ihan vitun kylmä mut mä kattelen taivaalle ja oon näkevinäni harmaita pilviä joista alkaa sataa lunta ihan pian ja musta tuntuu et mulla ei oo omaa mieltä.

Toisessa unessa mä seison kaislikossa lammen rannalla. Veden päällä on sumua ja mä odotan Jaria. Mä tiedän et se tulee, mut aika kuluu. Tulee pimeä ja mä seison laiturilla ja taitan kaislan. Se on jäässä. Mun jalat on jäätyneet mutaan kiinni ja äkkiä muhun iskee hirvee paniikki ja pelko. Siihen mä herään.

Jari nukkuu mun kyljessä ja sen känny lojuu mun rinnalla niinkun erillinen eläin. Mä haistan kahvin. Mä tiedän et me ollaan kaksin. Mun mutsi on lähteny aamulla töihin. Se on jättäny kahvit keittimeen ja pöydälle lapun et mun täytyy käydä työkkärissä. Mä en koskaan käy. Se käy iltapäivällä kun se on tullu töistä. Jari kääntää kylkee ja asettuu lähemmäs mua. Sen hengitys kutittaa mun niskaa.

Mä halaan sitä ja se herää. Mä katon sitä silmiin.

"Haluutsä kahvia petiin?" Mä kysyn. Se nyökkää ja yrittää selvittää sen päätä. Se on alasti ja mulla on T-paita. Lakana ja peitto on ihan tahmaset ja sitkeet ja rahisevat ja takertuneet mun jalkoihin. Jari työntää sen jalat mun jalkojen väliin ja me hangataan niitä vastakkain. Mä hieron sen selkää.

"Mitä me tehään tänään?" Se kysyy.

"Mun täytyy käydä työkkärissä," mä sanon. Se alkaa nauraa. Se sulkee sen simmut kun mä suutelen sitä. Mä hengitän ilmaa sen keuhkoista ja nielen sen sylkeä. Se tekee saman mulle.

"Mä meen hakeen sen kahvin," mä kuiskaan ja nousen ylös. Mua pyörryttää. Jari yrittää vetää mut takasin. Mä pääsen irti sängystä ja horjun ikkunan luo. Sataa vettä. Mä kaivan tuolin kasasta likaset kalsarit ja tiukat mustat farkut jotka on punteista rikki. Mä meen ovesta ulos eteiseen. Keittiössä palaa valo. Mutsin huoneessa on ikkuna auki.

Mä vaellan sulkeen sen. Keittiön pöydällä on lappu ihan kun mä kuvittelin ja keittimessä vanhaa kahvia. Mä otan pesualtaasta likasen mukin ja kaadan siihen haaleeta kahvia. Mä hörppään siitä ison kulauksen ja huuhtelen vähän toista mukia. Mullon tästä asti aikaa, muutama lantti mammonaa, mielin määrin kahvii ja tupakkaa. Sydän vasta puolillaan Jaria. Mä käännän radion ikkunan alla kovemmalle. Jari huutaa jotain makkarista mut mä en saa selvää mitä. Mä täytän sen toisen mukin ja meen kattoon mikä sillä on hätänä.

Se istuu sängyn reunalla mut kierähtää takasin pehkuihin kun mä saavun. Se ottaa kahvin ja maistaa sitä. Mä irvistän ja se irvistää takasin.

"Tää on vitun pahaa kylmänä," se sanoo. Mä kiipeen sen viereen vielä lämpimään sänkyyn. Se juo nopeesti sen kahvin ja kääntyy mun puoleen. Me suudellaan taas. Se käpertyy mun rintaa vasten. Keittiössä radio puhuu itelleen uutisia. Mun painajaisunen muisto haihtuu aika hitaasti tällä kertaa. Mä katon ikkunaa ja sitten taas Jaria. Mun tekee mieli röökiä mut mä odotan Jaria. Se näyttäs nukahtavan uudestaan, mut mä ravistan sitä ja sen simmut räpsähtää auki.

"Ulkonakäynnin aika," mä sanon ja nousen nopeesti ylös ennenkun Jari ehtii estää. Se huokasee, mut nousee mun perässä. Mä kattelen kun se ottaa lattialta jotain likasia vaatteita mitä se on käyttäny viimeset kolme kuukautta yhteen menoon. Vähintään. Se ei laita alkkareita vaikka sen farkuissa on perseessä reikä.

"Siellon kylmä," mä sanon. Se ottaa mun hupparin ja me mennään parvekkeelle. Me katellaan naapurien ikkunoita. Yhdellä parvekkeella on joku äijä röökillä ja Jari heiluttaa sille. Mä tönäsen sitä kusipäätä ettei se tekis itteensä naurettavaks. Se työntää kännyn mun housuihin takaa. Tuuli heittää vettä meidän päälle. Jari ottaa musta tukea ja kiipee kaiteelle istumaan jalat rivosti levällään. Mä vähän pelkään et se putoo siitä kolmannesta kerroksesta takapihan roskiksen päälle mut se takertuu sellasella voimalla mun päävärkkiin ettei sellanen voi olla mahdollista. Mä puhallan savua sen naamalle. Mä meen seisomaan sen jalkojen väliin ja kiedon toisen kännyn sen ympärille. Alhaalla menee joku naapurin ämmä viemään roskapussia. Mä toivon ettei se kato ylöspäin kun Jari heittää palavan tumpin alas pihalle.

Mä sytytän sille uuden röökin ja kattelen sen mustia silmänalusia. Se imee posket lommolla ja puhaltaa savurenkaita. Mä painan mun huulet sen huulia vasten ja hengitän savun sen keuhkoista.

Sade vaihtuu tihkuks ja mulla on kylmä vaikka Jari on mun ympärillä.

"Mennään ineen kattoon telkkuu," mä mutisen ja yskäsen pari kurkkua kirvelevää kertaa. Mä nostan Jarin alas siitä kaiteelta ja avaan oven. Se ottaa mua kaulasta ja me jäädäänkin siihen oviaukkoon suutelemaan. Mä pudotan Jarin farkut puolitankoon ja se hankaa kyrpäänsä mua vasten. Mä työnnän kaks sormee sen perseeseen. Se heittää päänsä taakse ja voihkii kovaa. Mä haukkaan sen kaulaa ja oon purevinani.

"Vittu mä en jaksa nyt," se sanoo äkkiä ja kattoo mua ja hymyilee. "Eiks me tehty tätä koko viime yö?"

"Vittu yks kerta lisää! Ei se paljoo oo." Mut mä päästän mun kännyt irti siitä ja katon sen silmiin tarkasti. Se vetää oven kiinni meidän perässä ja kompuroi sohvalle housut kintuissa. Se kaatuu selälleen ja alkaa runkata.

"Oota pikku hetki," mä nauran ja tökkään videot päälle. Inessä on pornofilmi joka on varmaan kuukauden myöhässä vuokraamosta. Mä kelaan sen esileikkien yli ja väännän volyymit melkein täysille.

"Emmä vittu tota halunnu kattoo!" Jari huutaa kaiken sen vitun voihkeen yli. "Me on nähty toi sata kertaa." No tottakai me on nähty. Mä hiljennän mölytoosan ja jään tuijottaan niitä kundeja siinä ruudulla. Toinen niistä on vähänkun mun sisaren mies. Sillon samanlaiset ruskeet lehmänsilmät. Ystävälliset ja vähän yksinkertaset. Kahvi lainehtii mun sisässä.

Mä meen Jarin luo sohvalle ja panen kännyn sen mahan päälle.

"Sulla on kylmät kädet," se sanoo.

"Ja vitut on." Mä laitan toisen kännyn sen reisien väliin ja se kiemurtelee vähän. Mä autan sen ulos housuistaan. Mä käännyn selin ja aivastan telkkarille. Jari vetää mut istumaan sen syliin ja riisuu mun T-paidan. Se hieroo sen kivikovia nännejä mun selkään.

Mä muistan jonkun Nyrkki-Kyllikin ja mua alkaa naurattaa hirveesti. Mä kaadun kyljelleni sohvalle ja hytkyn naurusta. Jari irvistää ja kiipee mun päälle.

Me maataan päällekäin pitkän aikaa eikä viittitä liikkua mihinkään.

"Mullon nälkä," mä kuiskaan ja purasen Jarin korvalehtee. "Mä haluun sua."

Se haukottelee ja nostaa itteensä niin et mä saan housut pois. Sen simmut lupsahtelee. Mä nostan sitä molemmin käsin ja lasken takasin mun kyrvän päälle. Se inisee. Mä alan nussia sitä hitaasti ja voimallisesti mut jotenkin se ei oikein sytytä meitä. Mä lopetan mut en vedä ulos ja se nukahtaa siihen. Mä nuolasen sen nukkuvia simmuja ja mäkin haukottelen.

4.

Mä kähvellän pari suklaapatukkaa samalla kun mä oottelen Jaria huoltiksen kusiputkasta. Mä kattelen pornolehtiä ja jotakin vitun pamelaa ja mua alkaa melkein kuvottaa se paska mut mä en voi antaa sille tunteelle periks niinkauan kun ympärillä on muuta porukkaa. Mä katon mitä pokkareita siellä on ja mun kouriin meinaa tarttua joku paska, mut kassan kaveri mulkasee mua aika pahasti joten mä jätän sellaset aikeet. Mä meinaan ostaa mustaa spreitä, mut sekin aie kaatuu kun mä huomaan et mulla ei oo tarpeeks rahnaa sellasiin ylellisyyksiin.

Yks äijä ostaa kortsuja. Mä ajattelen et sen vaimolle varmaan tulee illalla kuumat paikat.

"Aiotsä ostaa mitään vai et?" Kassan vittupää huikkaa mulle vähän epäystävällisesti. Mun tekee mieli vetää sitä lättyyn.

"Mä ootan mun kaveria. Se ehkä haluu ostaa jotain," mä sanon aika ilkeellä äänellä. Mä livautan liiviin pari röökiaskia ja siirryn vähän, mutta vaan vähän, jonkun lihavan nartun tieltä. Se ei oo mua huomaavinaan. Jari tulee ineen eksyneen näkösenä ja hymyilee mulle sieltä kaukaa myymälän toisesta päästä.

"Onks teillä bensasytkäreitä?" Se kysyy käheellä äänellä siltä vittupäämyyjältä joka heittää tiskiin pari mallia. Jari kattelee niitä vähän aikaa ja mutisee jotain.

"No tässä on ikävä kyllä meidän valikoima," myyjä sanoo vihasella äänellä sille ja mä siirryn niitä kohti samalla kun yks teknokokoelma siirtyy mun risasen pilotin sisäpuolelle. Mä nappaan toisen sattumanvarasen levyn ja kävelen kassalle.

"Kuinka monta teillon näitä varastossa?" Mä kysäsen säyseesti.

"Toi on ainut," vittupää sanoo ja siirtyy palveleen jotakin kundia jolla on pikkunen vauva sylissä. Mä oon vievinäni sen levyn paikalleen mut annankin sen Jarille joka puttaa sen hihaan ja me kävellään ulos. Sade on lakannu ja helvetin kylmä aurinko paistaa valkoselta taivaalta. Jari vetää sen levyn esiin jo ennenkun on päästy toiselle puolelle tietä.

"Vittu mikä tää paska on?"

Mä kaivan sille näytille mun koko saaliin ja se huokaa.

"Niillä ei koskaan oo yhtään hyvää sytkäriä. Saa vittu mennä Hesaan asti ennenkun löytää jotain hienoja ja ne on sit niin vitun kalliita et mulla ei ikinä oo varaa..." Se ottaa mun tarjoaman röökin ja sytyttää sen tulitikulla jonka se heittää palavana tienposkeen.

"Kuka on sanonu et sä ostasit sen?" Mä kysyn ja panen kännyn sen olalle. Me nauraa räkätetään niin et vastaantuleva muija kattoo meitä pitkään. Sillä on kauppakassit mistä mulle tulee mieleen että mekin voitas käydä hakemassa jotain syötävää. Me kävellään keskustaanpäin ja mietitään mitä voitas ostaa. Heinät tienpenkassa on huurteessa ja hengitys tulee ulos harmaina savusina pilvinä. Ilma on niin kylmä et keuhkoihin koskee ja rupee yskittämään.

Ostarin nurkalla hilluu joku kakarajengi jotka pinnaa koulusta tai niillä on hyppis. Me jäädään niitten tienoille polttaan röökit loppuun. Siinä on pari likkaa jotka tsiigaa meitä arvioivasti. Mä otan taskusta sen paskan levyn ja katon mitä biisejä siinä oli.

"Vittu toi on paska," Jari sanoo. "Heitä roskiin." Se kattoo niita kakruja. Mä katon samaan suuntaan.

"Haluuks joku teistä CD:n?" Mä kysyn niiltä ja ojennan sen levyn sille toiselle likalle. Mitä nopeemmin mä pääsen eroon siitä niin sen parempi. Pikkukimma tsiigaa levyä yhtä arvioivasti kun meikäläistä ja tyrkkää sen sitten sen kavereille.

"On täs pari hyvää tsipaletta," yks niistä sanoo ja lykkää levyn liiviinsä. Mä virnistän sille ja me Jarin kanssa mennään ineen.

Ostarissa on tyypillinen aamupäivä kello puoli kakstoista. Saatanasti mummoja ja pari työtöntä. Ehkä enemmän alkaa jo olla happoja ja työttömiä kun mummot on käyneet siellä aamusella. Me maleksitaan leipähyllyille ja lämmitellään kännyjä tuoreilla leivillä joitten pussit on vielä huurussa. Jari kaivaa sen rahnat esiin ja alkaa laskee pennejä. Sillävälin mä äkkään tutun jalkaparin jonkun hyllyn alla. Mä kierrän varovasti toiselle puolelle ja jään tsiigaan mummolaumaa. Joku koputtaa mun olkapäätä ja mä käännyn ympäri.

"Me ei olla nähty taas aikoihin," se röyhtäsee ja mun katse osuu ohueen sormukseen sen vasemmassa nimettömässä. Rami nostaa sen kännyn ihan mun eteen.

"Näätsä? Mä oon rengastettu mies!" Se nauraa. "Me saadaan lapsi."

"Älä viitti," mä mutisen ja yritän lähtä meneen mut sen jykevä koura pysäyttää mun liikkeen.

"Hei kuule, meillä oli upeet häät. Olisit säkin ollu mukana. Laura on tosi hyvä järkkään kaikkee juhlia ja muuta. Sun olis pitäny olla mukana..." Sen katse muuttuu unelmoivaks ja mä yritän sovittaa paikalleen sitä ja sen vaimoo ja sitä mitä se sano et ne saa kakrun.

Rami on vajoomassa lörpöttelyn maailmaan. Se puhuu kaikkee sen vaimosta ja mikä sen kakrun nimeks tulee ja sellasta paskaa. Mun vanha koulukaveri on selvästi lähestymässä keski-ikää kasvavalla nopeudella.

"Mulla on oikeesti kiire," mä sanon sille. Mä oon ihan hermona ilman syytä.

"Okei, on mullakin kiire," se heittää. "Mä oon vaan ruokatunnilla ostamas Lauralle jotain nättiä. Sähän et oo vieläkään saanu töitä, vai?"

Mä nyökkään ja sanon moi. Se ei koita pidätellä mua ja mä pääsen suhteellisen helposti siitä eroon. Ja mitä mä huomaan niin se jättää koko ostarin melko pian. Jari ilmestyy mun vierelle.

"Oliks toi joku sun vanha kaveri?" Se kysyy ja iskee mun kouraan halvimman tuoreen leivän minkä sen on löytäny.

"Ex-koulukaveri Rami. Se on menny naimisiin ja ne saa kakrun. Mä oon helpottunu et mä pääsin siitä eroon."

"Miks?"

"Ei mua oikein huvita jutella sille. Me ei koskaan oo tultu hirveen hyvin toimeen eikä mua huvita kertoo sille meidän suhteesta." Mä halaan Jaria ja sipasen sormella sen poskee. Joku ämmä mulkasee meitä pahasti mut mä mulkasen takasin ja ihana lämmin fiilinki leviää mun sisälle.

Me siirrytään maitopuolelle. Jari kattoo himoiten vanukkaita ja mä otan sille purkin jotain suklaamössöä. Mä itte oon menettäny ruokahaluni Ramin tapaamisen myötä, mut Jari nopeesti lastaa mut säilykepurkeilla. Mä käsken sitä hakeen korin koska mun väsynyt olemukseni ei jaksa kantaa sellasta taakkaa. Ja oikeesti mä en tykkää siitä kun röökit menee ruttuun. Se lupautuu kantaan sitä koria jos mä ostan sille kokista.

Mä kiltisti maksan ruuat kassalla sillä aikaa kun se kävelee ulos pari ylimäärästä karkkipussia liivissä. Kun me kävellään kotiinpäin, se vilauttaa mulle muita sen löytöjä, kuten korkinavaajaa.

Se kaivaa takataskusta kortsupakkauksen ja linkkarin ja me nauretaan kun se varovasti rei'ittää kumit.

"Kelle annetaan nää?" Se kysyy. Me katellaan ympärille mut sopivaa uhria ei näy.

"Jätetään rappuun kun tullaan kotiin," mä sanon. "Kyllä ne joku ottaa."

"Ja katuu ottaneensa."

Me nauretaan vääränä. Tuntuu niinkun ilma olis muuttunu vaan kylmemmäks sillä aikaa kun me oltiin ostarilla. Me ohitetaan huoltis ilman välikohtauksia. Ketään tuttuja ei näy.

Jari saa yskänpuuskan ja menee kaksinkerroin. Se ei pysty hengittään sitä kylmää kirkasta ilmaa. Mä lasken kassin maahan ja halaan sitä. Se hengittää lämpöstä ilmaa mun kaulan juuressa. Sen kädet vapisee kun se sytyttää röökin ja savu saa sen yskimään lisää mut ei enää niin pahasti. Mä silitän sen päätä ja annan sille suukon poskelle ja se hymyilee heikosti. Mä karistan mun kuivaa kurkkua.

"Tarttis jotain juomista," mä sanon ja se naurahtaa. Meillä ei oo enää pitkä matka. Puskat tien toisella puolella vaihtuu paleltuneeks nurmeks kerrostalojen pihassa. Tulee yks liikerakennus jossa on joskus ollu kauppa ja baari ennenkun talot rakennettiin ja me ollaan kotona.

Ekan kerroksen uus pariskunta tulee ovella vastaan mut ne ei sano mitään eikä ees hymyile joten mekin ollaan sitten synkkiä. Portaissa Jari jää jälkeen ja tokasta kerroksesta me mennään hissillä. Jossain yläkerrassa joku paiskaa oven kiinni ja se kaikuu pitkään. Jari näyttää tosi surkeelta ja mä jätän ruuat eteiseen ja puoliks kannan sen makkariin. Mä riisun sen ja peittelen sänkyyn. Se vapisee ja tärisee mut sillä ei oo kuumetta vielä.

"Mä teen sulle jotain kuumaa juotavaa," mä sanon eikä se vastustele. Mä vien ruuat keittiöön ja laitan ne pois ja panen veden kiehumaan. Jostain laatikosta mä onneks löydän jotain mustaherukkateetä. Mä pesen nopeesti Jarille mukin ja teen sille vahvaa ja makeeta teetä. Se haisee kivalle. Kesälle ja talvelle.

"Emmä oo kipee," Jari sanoo kun mä meen sen luo. "Ainahan mä yskin tälleen." Mut mä en anna sen jatkaa. Mä otan kaapista toisen peiton sen päälle ja siivoon likaset kahvimukit pikkupöydältä ikkunalaudalle. Mä haen vessasta jotain vanhaa yskänlääkettä ja pakotan sen ottaan siitä annoksen.

"Vittu tää on tupakkayskä!" Se huutaa mulle. "Tää on vitun keuhkosyöpä eikä flunssa! Tää ei parane tolla tavalla. Tää ei parane koskaan!"

Mä tiedän et se on niin vitun oikeessa.

Mä meen keittiöön ja panen radion auki. Mua yskittää ja mä pidättelen sitä niin et musta tuntuu et mä tukehdun. Lopuks mun on pakko yskiä ja mä kuulen kun Jari nauraa makkarissa.

"Vittu sullakin on!" Se huutaa. Mä meen vessaan ja katon peilistä mun harmaata pärstää.

5.

Mä istun sohvalla ja katon videoo. Yksin. Jari on sairaalassa kolmatta viikkoa. Se on hengityskoneessa. Se ei parane koskaan ja mä riitelen joka päivä kaikkien lääkärien kanssa siitä kun mä haluun päättää sen elämän koska se on itte sanonu mulle et se haluaa kuolla kun se ei voi enää olla mun kanssa. Lääkärit haluu pitää sen hengissä vaikka kukaan ei usko paranemiseen. Mä oon jopa yrittäny kiskoo sen irti siitä koneesta mut ne paskiaiset ehti estää ja mä istuin juoppoputkassa viikon sen takia.

Video loppuu ja mä vaellan tyhjien elottomien huoneiden poikki mun makkariin. Mä istun keskelle Jarin tavaroita ja likasia vaatteita ja mä kaivan puukon mun laatikosta. Mä viillän mun ranteita epäröimättä ja kaadun lattialle kuolemaa tekemään.

Jostain kaukaa mä kuulen mun mutsin huutavan mulle jotain mut sit meikä lipuu pois...Mä pomppaan sohvalta ja melkein huudan. Mun järkyttävä unikuvitelma tai horros tai mikä vittu se oli pelottaa mut ja mä juoksen makkariin. Jari nukkuu kolmen peiton alla ja lattialle se on heittäny räkätulloja. Mä olin taas oikeessa ja sillä on flude. Tai vastaavaa.

"Jari?" Mä kysyn hiljaa. Se raottaa sen silmiä ja virnistää mulle.

"Sä olit oikeessa," se mutisee nenäänsä. "Vittu miks aina mulle käy näin?" Mä meen istuun sen viereen. Sen känny on ihan kuuma. Mä muistan et se on jo pitkään ollu heikossa kunnossa ja me on vietetty vuodenaikaan nähden ylettömästi aikaa öisin ulkona. Me on jopa nukuttu meidän bunkkerissa öitä. Saatanan kosteessa ja kylmässä persereiässä. Se on viilee jopa kesäisin eikä meidän pikku tulet oo voineet sitä lämmittää.

"Viittitsä hakee mulle jostain lisää paprua?" Se kysyy tosi nuhasella äänellä ja mä rupeen heti koluamaan laatikoita läpi vaikka niissä ei vittu tietenkään oo paprun paprua.

Mä ryntään mulle erityisen vieraalla tavalla keittiöön hakeen lisää nessuja tai serlaa tai mitä vittua mutsi onkaan ostanu. Mä panen lisää vettä kiehumaan ja liidän vessaan hakeen mittaria ja makkariin ja keittiöön ja ympäri kämppää ihan kun Jarilta olis henki lähdössä. Se nauraa mun huolenpidolle ja aivastelee nenänsä poskelle.

Se nukkuu taas ennenkun mä oon saanu sen terveysjuomat valmiiks ja mun on pakko herättää se. Mä kumarrun ja suutelen sitä korvaan. Se ei liikauta evääkään. Mä nojaan mun kännyt sängynlaitoihin ja työnnän naamani kiinni sen päähän. Se herää pärskähtäen kun mä annan sille tosi märän ja kuuman suukon suupieleen. Se kääntää sen päätä ja vastaa samalla mitalla. Mä kiipeen sen päälle kontalleni ja meidän suudelma kestää ainakin neljä minuuttia mikä on kuulemma kunnon suukon tarkka pituus. Mä oon varma että mä oon saanu tartunnan mut mä en välitä. Me hengähdetään välillä ja mä lasken painoa sen mahan päälle. Se takertuu kännyillä mun kaulaan ja yrittää hangata itteensä mua vasten. Mä nopeesti heitän mun kuteet pois ja ryömin peiton alle sen viereen. Se on kuuma ja tärisee kylmästä. Mä työnnän mun kylmät kädet sen paidan alle ja se vetäytyy kauemmas mut mä vedän sen muhun kiinni ja riisun sen peiton alla. Se niistää välillä.

Se kääntyy selkä muhun päin ja sen toinen käsi ettii mun kyrpää. Mä työnnyn sen sisään ja se haukkaa ilmaa.

"Ootsä okei?" Mä kysyn. Se voihkasee tosi lujaa ja työntää persettään taaksepäin. Me ollaan lähellä ekstaasia. Mä nussin sitä kovempaa ja kovempaa. Mut koska mä en oo mikään hituri niin mä laukeen pian ja Jari seuraa esimerkkiä. Me on sotkettu peti mut me ei välitetä. Mä ajattelen jäädä siihen vielä vähäks aikaa ja unohtaa kiehuvan veden mut mä kuulen kun avain rapisee ovessa ja mutsi kolistelee ineen.

Mä oon hetkessä ylhäällä ja pukeissa ja Jari nauraa hekottaa kun mä meen keittiöön kun rasvattu salama. Mutsi tulee sinne ja laskee pari kassia pöydälle. Se on käyny parturoimassa sen tukkaa. Mä tunnen itteni syylliseks ja alan siivota mun sotkuja tiskipöydältä.

"Jari on kipee," mä sanon hiljasella äänellä. "Mä tein sille kuumaa teetä. Me käytiin kaupassakin."

Se ei sano mitään ja ottaa sen laukun ja menee sen huoneeseen. Mun likanen tukka roikkuu otsalla ja mä heilautan sen taakse. Mä rupeen purkamaan sen kasseja ja mä oon saanu kaiken melkein tehtyä kun mutsi tulee takasin. Se jää ovensuuhun ja kattelee mua.

"Sä et käyny siellä," se sanoo viileellä äänellä.

"Ai missä siellä?" Mä yritän olla välinpitämättömän kuulonen. Mä en onnistu kovin hyvin.

"Sä tiedät kyllä. Mä oon sanonu sulle tästä niin monta kertaa." Se on räjähtämäisillään. "Sä voisit joskus alkaa ajatella omaa tulevaisuuttas. Sä et voi koko elämääs asua äitis kanssa. Entäs kun mä kuolen? Sun täytyy oppia ansaitsemaan oma toimeentulos! Sä elät vastuutonta elämää ja sille pitää panna loppu. Jos sun isäs olis elossa niin se heittäs sut ulos mutta mä oon siihen liian heikko."

Mä otan vesipannun ja teepussin ja sokerit ja meen pois keittiöstä. Mutsi tulee mun perässä makkariin. Jari makaa simmut kiinni ja räkärätti kännyssä.

Mutsi ei sano mitään mut se seisoo ovella ja kattelee kun mä teen Jarille juotavaa. Mä mittaan siltä taas kuumeen. Se kattoo mua vakavasti silmiin. Mun tekee mieli hirveesti suudella sitä mut mä en viitti mutsin nähden. Lopulta mä otan sitä kädestä. Sen känny on tahmanen.

Se yskii taas ja mä nään mun silmäkulmasta et mutsi lähtee. Mä kumarrun suuteleen Jaria ja mun toinen känny livahtaa peiton alle tunnusteleen sitä sotkua mikä me saatiin aikaan.

"Mulla on kylmä," Jari kuiskaa. "Voitsä pukee mut?"

Mä kuorin peitot pois ja poimin sen vaatteet lattialta. Se tärisee hirveesti.

"Haluutsä jotain musaa?" Mä kysyn kun mä vedän T-paitaa sen pään yli. Se nyökkää ja ottaa mua kaulasta. Mä siirrän peittoja et mä saisin sille jotkut housut jalkaan. Sen jalat on kananlihalla. Mä laitan sille verkkarit ja paksut sukat. Mä peittelen sen taas ja laitan jotain hiljasta soimaan. Se hörppii kuumaa teetä ja näyttää tosi söpöltä.

"Sun mutsi ei tykkää siitä et sä koko ajan pyörit mun ympärillä," se sanoo. "Se ei oo koskaan hyväksyny meidän suhdetta eikä mua. Mä tiedän et mun ei olis pitäny muuttaa teille..."

Mä hiljennän sen suukolla.

"Ei se oo sun vika. Mun olis pitäny hankkia töitä ja ostaa meille oma kämppä." Mä silitän sen likasta lyhyttä tukkaa ja pyyhin rähmät sen silmistä. Se kääntyy toiselle kyljelle ja sulkee ne simmut.

6.

Mutsi kattoo telkkaria. Siinä on menossa joku sarja täynnä jotain ihmeihmisiä joilla on koko ajan ihmissuhdekriisejä. Mä seison parvekkeella rööki suupielessä ja kännyt taskuissa. Mä oon käyny suihkussa ja musta tuntuu että mun märkä tukka jäätyy päähän. Mä mietin sitä riitaa minkä mä mutsin kanssa kävin kun se löys videoitten sisuksista sen pornofilmin mitä mä olin Jarin kans katellu. Mä yleensä pidän ne jutut mun kaapissa mut mä olin unohtanu sen.

Se uhkas heittää Jarin ulos ja mä sanoin et jos se sen tekee niin mä hakkaan sen. Oli se mun mutsi tai ei. Sen jälkeen me ei kumpikaan sanottu toisillemme sanaakaan. Mä mietin teinkö mä väärin. Yleensä mä en mieti riitoja jälkeenpäin. Nyt mä pelkään Jarin puolesta. Se on avuton.

Mä tumppaan röökin ikkunalautaan ja sytytän uuden. Tuuli menee mun risojen farkkujen läpi ja jähmettää mun luut. Mä meen kaiteelle ja sylkäsen alas pimeeseen. Kaupunki jatkuu talojen takana aika mielettömänä massana jonnekin tosi kauas. Mä ujutan käden mun housuihin ja raavin mun nivusia. Sattuu ja kirvelee mut mä raavin. Sit mä vedän mun käden pois ja haistelen sitä. Haisee Jarille ja mä hymyilen itelleni. Vitun pervo. Mä kattelen toisia ikkunoita ja niissä näkyy ihmisiä. Mä mietin onko ne ihmiset samanlaisia kun mutsin lempisarjassa ja se nostaa pienen hohotuksen mun kurkusta.

Mä vilkasen nopeesti taakseni ettei mutsi kato mua ja alan hangata mun kyrpää kaiteeseen. Mä avaan mun housut ja vedän kalun ulos pimeeseen ja kylmään. Se on vitun kuuma ja paisuu mun kännyissä tosi nopeesti. Mä hankaan sitä karheeta betonia vasten ja se sattuu ja kiihottaa mua. Mä avaan suun ja pudotan palavan röökin alas. Mun toinen känny eksyy raapimaan mun persettä ja yks sormi tunkee mun sisälle niin syvälle kun pääsee. Mä meinaan tulla hulluks kiimasta ja mä vispaan mun toista kännyä tosi nopeesti mun melalla. Mä alan olla lähellä tulemispistettä ja mä tökkään kaks sormee perseeseeni ja vänkään niitä edestakasin kunnes mä laukeen.

Floiskat lentää alas pimeelle pihalle ja mä toivon sadetta yöks. Mä melkein putoon polvilleni ja rukoilen luontoäidiltä sadetta pesemään pois mun saastaisten harrastusteni jäljet. Mä huomaan et mun farkut on pudonneet polviin ja mä vetäsen ne nopeesti ylös ja toivon et mutsi on katellu sarjaansa koko ajan. Mä vilkasen taakseni ja mun tekee mieli oksentaa.

Siinä telkun ruudussa sarjan päähenkilöt on saaneet toisensa elikkä mies suutelee naista, joka on yks vitun silikonipamela, ja puristelee sen rintoja. Mä käännyn taas tsiigaamaan pimeetä ja kaivan uutta röökiä takataskusta. Mulla on kylmä ja mä haluisin mennä ineen mut mä en haluu nähdä enää vilaustakaan siitä vitun sarjasta mitä mutsi kattoo. Mä toivon et Jari paranee pian. Mä aivastan.

Taivaalle on ilmestyny pari tummempaa kohtaa ja niistä näkyy muutama tähti. Mä kuvittelen aamua ja naapurin ämmää joka vie roskapussia ja löytää roskiksen kannesta vaaleeta talmaa jota on luukkujen kädensijoissa ja sitä ämmää alkaa iljettää eikä se voi koskee siihen roskikseen ja se jättää sen pussin roskiksen viereen ja heti alkaa juoru kulkee kunnes mun mutsi saa kuulla että meidän parvekkeen alla roskiksen kannessa on jotain iljettävää ja mutsi muistaa että sen saastaisia luonnottomia puuhia harrastava rivoja puhuva kakara vietti illalla tolkuttoman kauan aikaa parvekkeella joka on roskiksen päälle kolmannessa kerroksessa ja se menee parvekkeelle ja näkee samaa talmaa parvekkeen kaiteessa ja sitten se oksentaa siitä alas. Mun mahaa vääntää mun omat kuvitelmat ja mä yritän unohtaa ne.

Joku koputtaa ikkunaan ja mä hätkähdän ympäri. Mutsi viittoo mua tuleen ineen ja mä meen. Se sanoo et se aikoo mennä nukkuun ja se haluu et mä meen kanssa. Mä käväsen pikasesti vessassa ja meen makkariin. Valot on pois ja mä kuulen Jarin tuhinan. Mä valasen lattiaa mun sytkärillä etten mä kompastu.

Mä riisun nopeesti ja kiipeen alasti Jarin viereen. Se mutisee jotain unissaan. Se on vieläkin kuuma ja värisee vähän. Mä etin sen kännyn ja puristan sitä. Se puristaa takasin heikosti. Mä ojennan mun toisen kännyn ja etin sen naaman ja suun. Se nuolasee mun sormia. Mä kiehnään lähemmäs ja suutelen sitä jonnekin naamaan. Mä en osu suuhun joten mä etin sen mun kielellä. Se ottaa sen huulilla mun kielestä kiinni. Me sanotaan toisillemme hyvää yötä suiden kautta ja se nukahtaa ja mä nukahdan.

7.

Sä oot kyykyssä laiturilla ja kattelet lampee jonka pinnalla leikkii kalpeen auringon pari viivaa. Sulla on päällä melkein kesävaatteet, tai ne samat mitä sä käytät ympäri vuoden. Sun lenkkarit on läpitte märät ja mutaset ja samoin sun vaaleitten farkkujen puntit polvesta alaspäin. Me on kahlattu heinissä. Ranta ois yhtä mutaa jos siinä ei kasvais kaisloja.

Mä oon niin yksin vaikka sä oot siinä mun vieressä. Mulla on kädessä kaisloja mitä mä oon nyhtäny kun me on kävelty. Sä vilkaset mua ja hymyilet ja sä oot niin kaunis et mun sydän meinaa pysähtyä.

Aurinko menee pilveen. Sä nouset ylös ja tuut mua kohti. Lammelle nousee sumua ja mettä on takana pimee ja mykkä. Sun kädet koskee mun olkapäitä ja sä ravistelet mua hellästi. Sun suu liikkuu ja sä sanot mulle jotain mut mä en ymmärrä. Sä oot niin kaunis...

Mä herään ja sä istut mua vastapäätä junan penkillä ja sä hymyilet. Sun polvet koskettaa mun polvia. Sä pidät sun kädet takin taskuissa. Mä tiedän et sulla on siellä jotain syötävää.

"Sä nukuit melkein tunnin," sä sanot hiljaa. "Mä hain sulle syömistä." Sä otat taskusta kaks suklaapatukkaa ja ojennat niitä mulle. Mä otan toisen ja kuorin sen. Mä haukkaan makeeta massaa suun täydeltä. Sä nouset ylös ja mä hätäännyn vähän kunnes sä kiipeet mun syliin ja suutelet mua. Me jaetaan suklaamassa mun suussa ja sun kieli nuolee mun hampaat puhtaiks. Me ollaan melkein kaksin vaunussa. Penkit on likaset ja joku happo on sammunu käytävän toisella puolella penkkien väliin.

Sä katot ikkunasta ulos ja osotat mulle jotain pieniä valoja siellä. Sun sormesta jää lasiin likanen piste joka on katoamispiste. Mä tuijotan sitä ja mua väsyttää.

Sä nouset taas ja meet käytävän päähän. Sä avaat oven ja hirvee kohina lyö mun tajuntaan. Sä naurat jollekin ja pamautat oven kiinni. Mä kuulen sun tonkivan roskista siellä vaunun päässä ja sä naurat taas. Mä suljen mun silmät ja vajoon uneen.

...Sä istut penkille ja riisut sun lenkkarit. Sä nouset paljaille vapiseville jaloilles laiturille ja riisut sun vaatteet. Sun vartalo on sinertävä ja mä haluun koskee sua ja lämmittää sua mut mä en pysty liikkumaan. Sä meet laiturin päähän ja astut veteen. Sä kävelet veden päällä vähän matkaa. Sä käännyt ja naurat. Sun silmät vilkkuu valossa kun sä astut niinkun portaita alas veteen. Mä leijun hitaasti laiturin päähän ja mun käsi ojentuu sua kohti.

Sä naurat ja sukellat. Sä uit kauas veden alla. Niin kauas et mä en enää erota sun hymyä. Sä otat lammen pohjasta mutaa ja heität sen mua kohti. Mä otan mudan kiinni ja siinä on jonkun eläimen sydän joka sykkii tuoreena ja verisenä. Mä en voi laskee sitä mun kädestä ja mä pitelen sitä jäykkänä ja mä oon paniikissa. Se sydän sykkii ja mä huomaan et siinä on keskellä pieni silmä.

Se silmä avautuu ja mä huomaan et se on sun silmä. Mä katon lammelle mut sua ei enää näy. Mä katon joka paikkaan mut valo on liian kirkas ja mä tuun sokeeks. Mä en voi liikkua vaikka mä haluisin rynnätä hakeen sua ettei muta söis sua. Se silmä ja sydän mun kädessä kasvaa ja kasvaa. Siihen puhkee hampaita ja sä alat kasvaa siitä esiin mut mua oksettaa enkä mä voi pidellä sitä sydäntä. Mä huomaan et se on kasvanu kiinni mun käteen. Mä yökkäilen ja yökkäilen mut mä en saa pahaa oloo ulos ja musta tuntuu et mun mahassa kasvaa toinen sydän jossa kasvaa silmä ja hampaita koska siihen sattuu. Sit mä avaan mun silmät ja sä seisot mun edessä ja sun päällä on mutaa joka on kasvanu kiinni suhun ja sä oot muuttunu mädäntyneeks ruumiiks ja sä yrität koskee muhun mut mä yritän juosta pakoon. Mun jalat ei kanna ja mä juoksen hitaasti niinkun puurossa ja mä tunnen kun sun pehmeen löllykkä käsi tarttuu muhun ja mä kuulen sun ilkeen naurun...

Sä pitelet paperipussia mun edessä ja mä herään oksennuksen hajuun.

"Anna tulla vaan," sä sanot ja sun käsi hyväilee mun selkää.

"Ei mulla oo enää paha olo," mä sanon ja työnnän sen pussin kauemmas ja torjun sut. Sä meet istumaan mua vastapäätä ja me katotaan toisiamme silmiin ja mä en haluu kertoo mun unesta.

"Mä näin pahaa unta," mä sanon ja otan sua kädestä. Sä hymyilet ja sä oot niin kaunis. Mä nousen ja kumarrun suutelemaan sun mustia silmänaluksia. Sä haiset oksennukselle ja lialle ja tupakalle ja vanhalle viinalle. Mä suutelen sua suulle ja sä vastaat. Sun kädet kietoutuu mun kaulaan ja sä nouset ylös ja nojaat muhun.

"Kerro siitä," sä sanot ja mä kerron vaikka mä en halua. Sä pidät mua kädestä ja katot vakavasti mun silmiin. Sä ajattelet kuolemaa. Mäkin ajattelen kuolemaa. Me ei haluta kuolla koskaan. Me pelätään.

Me painetaan pärstät ikkunaa vasten ja nauretaan kun me ajatellaan millasilta me näytetään ulkoapäin. Me ohitetaan pieni asema ja siinä on valoja ja siinä on ihmisiä. Sä heilutat niille ja mä tönäsen sua ettet sä tekis ittees naurettavaks. Sä näytät mulle sun harmaata kieltä.

"Onks sulla yhtään röökiä jälellä?" Sä kysyt. Mä kaivelen taskuja mut mä en löydä yhtään. Sä vapiset ja me istutaan sylikkäin mun paikalle. Me syödään lisää suklaata. Me puhutaan linnuista. Sä sanot et sä oot joskus lapsena nähny haukan. Mä sanon et sä valehtelet ja me nauretaan heikosti. Me katellaan meidän kuvaa ikkunassa ja näytetään sille keskaria.

"Me ollaan hapon näkösiä," sä sanot ja naurat.

"Sä haiset," mä sanon ja pitelen nenääni. Sä painat sun pään mun rinnalle ja me kai nukahdetaan.

8.

Autio aikasen aamun kaupunki asettuu meidän alle ja kiemurtelee sen uudelleensyntymistuskissa kun me kävellään sen katuja ja nauretaan sen vanhoille taloille ja sen puistoille ja sen kaupunginosille. Me juostaan Kalliosta Sörnäisiin ja yskitään meidän keuhkot hajalle likasissa kadunkulmissa. Me ollaan puhtaita ja uudestisyntyneitä. Mä tukistan Jaria hellästi ja se ajaa mua takaa. Me mennään takasin ja taas toiseen suuntaan ja ristiin ja rastiin ja me mennään rannalle. Me annetaan merituulen jäätää meidät puikoiks ja Jarin hampaat kalisee ja mä suutelen sitä ja hengitän sen lämmintä aikasen aamun hengitystä.

Me istutaan melkein jäiselle penkille ja pudonneet lehdet on huurteessa ja ne rahisee jaloissa. Me nähdään lenkkeilijä ja kaks sauvakävelijää jotka kävelee tosi lujaa ja me nauretaan niille päin naamaa. Jarilla on vaaleet kuteet ja mulla mustat.

Me sytytetään päivän eka yhteinen rööki ja katellaan kun nouseva aurinko tekee valoa kaikkiin valkosiin rakennuksiin. Niissä valkosissa taloissa ja ruskeissa taloissa ja harmaissa taloissa on ihmisiä sisällä. Me keksitään niistä tarinoita missä ne menee ulos syömään ja missä ne hakee lapset tarhasta ja koulusta ja missä ne tekee lomamatkoja Italiaan ja Espanjaan. Ne on onnellisia kunnes niillä on perheriitoja ja kunnes niitten lapset alkaa käyttää huumeita ja me Jarin kanssa nauretaan kovaa.

Mä istun penkillä ja kattelen pieniä aaltoja ja sumua merellä. Jari tulee mun taakse ja panee sen kylmät kännyt mun kaulaan. Mä katon sitä ja sen silmät loistaa niinkun tähdet joita on joskus aamutaivaalla.

Se istuu mun syliin ja me suudellaan pitkään. Ohi menee yks lenkkeilijä lisää ja yks nainen jolla on koira ja kännykkä. Jari yskii mun suuhun. Mä annan sille suklaata. Se asettuu mun ympärille.

"Tolla koiralla on tänään ruuaks makkaraa," se sanoo. "Ja tolla muijalla on silläkin makkaraa. Ne asuu kaksin ja syö samaa makkaraa samasta kupista." Se nauraa hervottomasti sen tyhmälle vitsille. Mä puristan sen itteeni vasten niin et se meinaa tukehtua. Me lämmitellään toisissamme. Aurinko on sellasen ohuen pilviharson takana.

"Mä haluisin viedä sut jonnekin lentsikalla," mä sanon. Mun kädet on Jarin pusakan alla missä on suoja kylmältä ja tuulelta. "Jonnekin tosi lämpimään ja kivaan paikkaan. Missä me asuttas hotellissa meren rannalla ja käytäs joka päivä uimassa. Mä ostasin sulle kivoja vaatteita ja kaikkee hyvää syötävää."

Jari nauraa hiljaa mut se kaivaa räkärätin sen taskusta ja mäkin tuun surulliseks koska meidän unelmat ei koskaan toteudu. Se nousee pois mun päältä ja sytyttää röökin.

"Mä haluisin osata tehdä sydämenmuotosia renkaita," se sanoo.

"Voiks sellasia muka tehdä?" mä kysyn ja vedän sen koiven mun koipien päälle. "Pitäs olla sydämenmuotonen suu."

Me nauretaan ja yskitään ja vedetään lisää kylmää ilmaa keuhkoihin ja yskitään lisää.

"Mä haluisin et mulla olis sydämenmuotonen suu," Jari sanoo. "Mä voisin panna huulipunaa ja tehä sulle sydämiä kaulaan." Se yrittää vääntää huulensa sydämen muotoon ja mä meen kaksin kerroin naurusta. Mun sisälmyksiä särkee ja mun tekee mieli kossua.

"Mun tekee mieli kossua," mä sanon. Jari menee vakavaks.

"Ei meillä oo rahaa siihen," se mutisee.

"Mä tarkotin et pannaan joku happo ostaan meille. Nehän tekee mielellään palveluksia nuorille jos ne saa siitä jotain maksua." Jari kattoo mua silmät viiruina.

"Ai sä meinaat et mun pitää alkaa huoraamaan?"

"Älä oo noin vitun tyhmä!" Mä karjasen sille. "Ryöstetään joku ukko kun se on tulos Alkosta. Ihan helppo juttu!"

Mä tartun sitä päästä ja suutelen sitä. Mä tiedän et se tietää etten mä tarkota sitä mitä mä sanoin. Mut sen tekee mieli ärsyttää mua.

"Miks sä haluut viinaa?" Se kysyy varovasti. Mä melkein paiskaan sen selälleen siihen penkille ja kiipeen sen mahan päälle istumaan. Se hymyilee kun mä läimäsen sitä poskelle.

"Sä oot vitun tyhmä!" Mä huudan mut en tarkota sitäkään. Se saa mut kiihottumaan kun se ei yritä vastustella. Se makaa paikallaan ja pitää mun reisistä kiinni.

"Mä en haluu et susta tulee sellanen mustia rintsikoita käyttävä pikku huora joka on valmis mihin tahansa. Sellanen ei kuulu tähän talviseen paskamaahan."

Se hymyilee edelleen.

"Paskalandia," se sanoo ja me räjähdetään nauramaan. Mulla on hyvä olo. Mä työnnän kännyt sen takin alle ja hieron sen rintaa. Se huokasee ja sulkee sen simmut. Mä suutelen niitä simmuja.

"Mullon jano," mä sanon. Me noustaan ylös.

Me kävellään käsi kädessä rantaa takasin keskustaan. Jari hyräilee jotain Bailandoa tai vastaavaa. Mä kattelen puluja ja yritän ottaa pari kiinni mut ne pääsee karkuun. Mullon niin hitaat refleksit. Mä ajattelen seksiä. Mä kuvittelen et me kävellään eduskuntatalon rappusille. Jari käy makaamaan selälleen ja mä riisun sen hitaasti ja sit mä riisun itteni ja mä asetun sen päälle kuusysiin. Me ollaan ekstaasissa tosi nopeesti niinkun aina ja just sillon joku poliitikko kävelee rappusia alas ja melkein astuu meidän päälle. Se on joku Esko Seppänen tai ehkä Sauli Niinistö koska se on mun mielestä tosi symppis tai sit joku ei-niin-kovin-tunnettu. Se kattelee kun mä nousen polvilleni ja käännän Jarin ja panen sen kontalleen ja käyn naimaan sitä. Sit tää poliitikko heittää salkun vittuun ja repii sen kuteet pois ja käy naimaan mua ja sinne alas on kerääntyny kauhee joukko väkee katteleen ja meidän yläpuolella seisoo kaikki muut poliitikot plus pressa plus joku ulkomainen suuruus ja sit me kolme siinä kahden tulen välissä lauetaan kaikki kerralla ja meidän yleisö taputtaa ja viheltää. Sit mä suutelen Jaria niin kauan kunnes ne väet on häipyneet.

Mä hymyilen itelleni ja mun tyhmille kuvitelmille. Mä kuvittelen et mä oon jonkun piilokamerassa joka kuvaa mun aivoaallot ja tekee niistä kuvaa ruudulle tän vaklaajan kannettavassa tietsikassa ja se istuu jossain puistossa ja runkkaa mut se ei tiedä et joku toinen kuvaa sitä piilokameralla ja lähettää sitä suorana ulos jollain taivaskanavalla niin et koko maapallo saa tietää siitä ja samalla mun seksifantasioista.

Jari tönäsee mua ja mä huomaan et mä oon meinannu kävellä suoraan mereen. Se ottaa mua kädestä ja mä en oo huomannu missä vaiheessa mun kännyt on valahtaneet mun taskuihin. Se hymyilee ja mä tiedän et se arvaa jotenkin mitä mä ajattelen.

Me nähdään enemmän ihmisiä kun sillon kun me tultiin.

"Tää on yks vitun muurahaispesä," Jari sanoo tosi kliseisesti.

"Täällä sekottuu kaikki kulttuurit," mä vastaan yhtä kliseisesti.

"Täällä pieni ihminen..." Jari ei pysty sanoon sitä loppuun. Se nauraa ja saa siitä nauramisesta yskänpuuskan. Se putoo maahan ja mä meen polvilleni sen viereen. Se ei voi lopettaa nauramista mikä saa sen yskimään lisää. Mä panen mun sormet sen suuhun ja se puree mua ja sen silmistä vuotaa vettä. Mä pitelen sen päästä kiinni kunnes se pitkän ajan päästä lopettaa. Mä halaan sitä ja pyyhin sen naaman mun hihaan.

9.

Me istutaan Kaivarissa ja katellaan muita juoppoja ja retkuja. Mä kaivan varastetusta kassista pullon kossua ja haistelen sen korkkia.

"Tää on vuosikertaa," mä melkein kuiskaan. "Tää on aitoo tavaraa." Mä avaan pullon ja otan huikat. Se on liian vahvaa mulle ja mä meinaan potkasta sankoo mut Jari ottaa putelin ja haistelee.

"Ei tää liimaa voita," se sanoo. "Sun pitäs lantata tätä jollain."

"Oota tässä," mä sanon ja meinaan lähtee mut Jari ottaa mua nilkasta.

"Älä jätä mua yksin. Joku voi ryöstää ja raiskata mut ja juoda meidän viinat."

Mä autan sen pystyyn ja me otetaan kassi ja lähtään alas siitä kalliolta. Mä taputan Jaria perseelle. Se kattoo mua surkeesti mut ei sano mitään. Me kävellään ettimään lähin kauppa ja mä työnnän mun kännyn Jarin housuihin. Se kattoo ympärille ja ihmisiä ja näyttää entistä surkeemmalta.

"Ei meitä kukaan tunne," mä sanon ja annan sille suukon poskelle. Se näyttää siltä kun se olis itkemäisillään. Aurinko on laskenu sumuun tosi nopeesti ja me aiotaan katella kun laivat lähtee. Jari halus sitä.

Se näyttää tosi nuorelta hämärässä sellasena vaaleena läikkänä. Me kävellään ja se sytyttää röökin ja mä oon lämmin sisältä. Kaupunki on pelkkiä valoja ja sen yhden päivän kestäny elämä alkaa lähestyä loppuaan. Sumu on likasta mut sitä ei vielä huomaa kun ei oo vielä niin pimeetä. Katuvalot alkaa syttyä. Mä tiedän et mä en haluis asua muualla tai sit mä haluisin asuu kaikkialla maailmassa. Joka kaupungissa ja joka maaseudulla. Joka talossa ja hökkelissä yhtäaikaa. Jari ottaa esiin sen sytkärin mikä me aiemmin päivällä nyysittiin ja leimauttaa sen liekkiin. Se on ihanan keltaoranssi ja se hehkuu tulen valossa. Siinä on liekkejä. Me pysähdytään ja lämmitellään siinä vähän aikaa. Mä vedän Jarin mua vasten ja se panee sen lelun sen taskuun. Joku juopposakki menee ohi ja ne kattoo ja yks niistä jää jälkeen. Se pysähtyy kattomaan aika läheltä kun mä suutelen Jaria. Mä vilkasen sitä ja se hymyilee epävarmasti.

"Onks homoilu kivaa?" Se kysyy ja mongertaa. Se on ihan melkein kaatokännissä.

"On," Jari sanoo. Sillä on simmut kiinni ja se näyttää tosi autuaalta. Me lähtään meneen ja se wannabe-happo jää pöljänä toljottaan meidän perään. Mä panen kännyt Jarin ympärille. Me kuullaan kun se kiroaa jotain siellä takana. Varmaan meitä.

Mun tekee mieli vähän kaikenlaista. Niinkun suklaata ja viinaa ja kokista ja nussimista. Mua väsyttää mut mä tiedän et mä en tarvi ihan heti unta. Me on valvottu ennenkin. Jari litkii kossukolaa pahvimukista. Kun se antaa sen mukin mulle niin mä juon samasta kohdasta kun se. Oranssi valo tekee Jarin kauniiks. Me istutaan rapuilla jossain. Me on melkein eksytty. Me katotaan kun autoja menee ohi ja ne heilauttelee oranssia ja se välkkyy Jarin naamalla niinkun varjot tanssis. Me ollaan menossa asemalle. Jari kattoo mua silmiin ja se hymyilee sinne mukiin. Mä siirryn ihan sen viereen ja me ollaan kylki kyljessä niinkun varpuset ja kyhjötetään siinä keskellä jotain.

Me ei puhuta mitään mut me hymyillään paljon ja lähetetään ajatuksia toisillemme. Se on melkein telepatiaa. Mä kaadan meille lisää kossukolaa ja panen siihen vähän enemmän kossua kun kolaa ja mun silmät seisoo päässä. Me ei oo totuttu juomaan niin paljon. Jarin katse harhailee jonnekin taivaalle. Mun on vaikee irrottaa simmuja liikenteestä mut sitten kun mä katon ylös niin siellä on vaan harmaan oranssi ja aika tumma sumupeitto eikä mitään tähtiä mitä vois tsiigailla. Mä täytän Jarille sen mukin ihan täyteen ja rupeen itte juomaan pullonsuusta. Mä meen tosi kuumaks siitä ja mä melkein kiipeen Jarin päälle kun mä haluun nussia sitä ihan vitusti. Se juo sen mukillisen niin nopeesti et se meinaa oksentaa ja se takertuu muhun mut onneks se ei saa mitään ulos. Se menee selälleen niitten rappujen päälle ja mä meen sen päälle. Se yrittää työntää mut pois melkein heti ja sanoo et sen selkä katkee ja me kiivetään kaikki raput ylös ja siinä on joku takaovi jonka eteen me mennään pitkälleen. Mä rupeen avaamaan Jarin housuja kun mä kuulen kyttäauton pillit ja me pompataan totaalisen selvinä ylös siitä mut se auto menee jossain jo kaukana. Mä putoon takasin siihen kylmälle kivelle ja ryyppään vähän lisää vahvistusta. Jari melkein raastaa putelin mun kourista ja kaataa melkein kaiken sen kurkusta alas. Se on vitun kiimassa mut mun järki huutaa mulle et me ei voida olla siinä kaikkien nähtävillä.

Mä otan kassin ja putelin ja horjun alas tienvarteen ja siitä aidanviertä eteenpäin ja mä etin jotain porttia siinä että me päästäs suojaan. Jari konttaa mun perään mut kun mä katon seuraavan kerran niin se on päässy jaloilleen ja nojaa aitaan. Mä en jaksa kauemmas ja mä palaan takasin. Jari sönkkää mulle jotain tosi epäselvää mut se seuraa mua takasin siihen talon kulmalle. Mä sanon sille et me kiivetään siitä mistä se aita on matalin sinne toiselle puolelle.

Se huutaa mulle jotain mistä mä en saa selvää ja se ottaa kassin multa mut se ei juokse pois kun mä rupeen kiipeen siitä aidan yli. Mä otan tukee talon seinästä kun siinä on sellasia ihme ulokkeita niinkun joku pylväs tai joku. Mun jäsenet on heikkoina ja mä putoon kaks kertaa ennenkun mä kolmannella putoon sille toiselle puolelle. Jari antaa kassin mulle ja mä autan sen yli. Sen takki repee jostain kohtaa mut mä en osaa sanoo mistä. Mun pää on sumee ja kuuma ja Jari putoo mun päälle kun mä oon kiskonu sitä tarpeeks kauan. Me jäädään siihen nurkalle makaamaan. Me ollaan melkein kuusysissä. Paitsi että mä oon alla enkä mä haluu olla alla. Mä ryömin siitä ylös ja otan kassin ja konttaan eteenpäin kunnes mä törmään pää edellä johonkin kiveen. Jari ryömii mun luo ja mä kellistän sen siihen maahan. Se on tosi kuuma ja se repii multa vaatteet päältä eikä se suostu kääntymään mahalleen.

Mä nussin sitä edestäpäin ja me juodaan puteli tyhjäks ja me sammutaan kesken panon tasan sen jälkeen kun me on lauettu. Mun pää valuu tyhjäks ja mä unohdan mun kielen Jarin suuhun ja sen jalat on mun ympärillä.

10.

Meidän bunkkeri on autio kun kaikki romut on viety pois. Kirjat on pahvilootassa keskellä lattiaa siinä missä meillä oli joskus nuotio. Etuseinää ei ole ja aukosta näkyy valtava keltanen kaivuri. Siellä sisällä on pimeetä ja mua alkaa pelottaa joku rapina katossa. Mä katon ylös ja kattoa ei ole ja siellä on valtava musta taivas ja tähdet on niin lähellä et niihin ylettys koskettaan. Se kaivuri alkaa liikkua ja se tulee mua kohti ja mä vaan seison paikallani ja tuijotan niitä tähtösiä ja se kaivuri tulee aina vaan lähemmäs ja lähemmäs...

Ja mä herään ja yskin. Mä kierähdän hetekasta lattialle ja konttaan nurkkaan. Mä käperryn sinne ja melkein itken. Mun kaikki jäsenet on kohmeessa ja mä vapisen. Mä painan mun pään seinää vasten. Mä oon niin pieni et mä häviän ja hajoon pois. Mä teen kuolemaa yksin ja pimeessä. Pienessä nurkassa ja mä lytistyn mytyks kun painovoima käy liian suureks mun luille. Mä tunnen kun ne hajoo ja paukahtelee poikki ja mun hampaat kuivuu kokoon ja rapisee lattialle. Kaikki kuivuu ja lopulta mä oon pieni kasa hauraita luita ja mun ruumis on niin kuiva että muhun repee isoja halkeamia joista näkyy luuranko ja mun liha vaan käpristyy kasaan ja kuivuu ja surkastuu pois. Mun varpaat irtoo mun jaloista ja hajoo niinkun tomuks ja mun silmäluomet putoo lattialle ja kun mä koitan mun poskia niin niitten tilalla on rososet kuopat ja mun sormet työntyy mun kallon sisään eikä siellä oo muuta kun pölyä ja kun mä vedän mun kännyt pois mun päästä niin mä huomaan et mun sormet on jääneet sinne sisäpuolelle. Mua pelottaa ja mä yritän huutaa mut mä vaan yskin ja mä yskin mun äänihuulet ulos ja ne putoo mun eteen ja hajoo siihen. Mun silmät tippuu pois kuopistaan ja ne kierii lattialle ja mä kattelen niitten kautta kun mun ruumis hajoo ja sit mun silmät näkee kun joku tulee sisälle ja se astuu mun silmien päälle ja ne hajoo ja kuuluu kauhee rusaus niinkun jos astuis joulupallon päälle. Niinkun ohut lasi rusahtaa silleen kuivasti pieniks muruiks.

Me kävellään pimeessä metässä. Jari on mun edellä ja mun pää on täynnä ihmejuttuja. Mä kuvittelen et mä alan vajoomaan maan sisään ja joka askel menee syvemmälle mut mä en huomaa sitä ennenkun mä oon kaulaa myöten maan sisässä. Mä oon jääny jälkeen eikä Jari huomaa mitään ja se menee kauemmas ja mä en voi enää huutaa eikä se enää kuuliskaan ja mä vajoon vaan syvemmälle ja lopulta maa ryömii mun suuhun ja silmiin ja mä hitaasti tukehdun kuoliaaks ja maa sulkeutuu mun pään päällä eikä kukaan koskaan saa tietää mitä mulle tapahtu. Mä oon kadonnu niinkun maa olis mut nielly.

"Ootsä varma et me ollaan oikeella polulla?" Jari kysyy ja pysähtyy niin et mä meinaan törmätä siihen. Mä katon ympärille mut pimeessä ja sumussa on vaikee sanoo yhtään mitään meidän olinpaikasta. Me ei oikeestaan voida tehdä yhtään mitään muuta kun jatkaa sitä polkua millä me ollaan ja kattoo mitä tapahtuu.

Mä alan hitaasti vajota maahan, joka askeleella aina vähän enemmän. Mun on raskaampi kävellä ja mä jään vähän jälkeen ja sitten vähän enemmän ja vielä enemmän ja mä oon jo melkein kaulaa myöten pehmeessä ihmeellisessä maassa joka sulkeutuu mun ympärille tosi tiiviisti niinkun vesi. Mua ei huvita huutaa apua ja mä suljen mun suun ja pian maa peittää mun suun ja mun nenän ja mä lakkaan hengittämästä ja mä suljen silmät ja maa peittää mut kokonaan ja mun ei koskaan enää tartte välittää mistään ja mun kuolema on hidas ja kiltti eikä se satu. Mä rupeen hengittämään sitä maata mun ympärillä ja musta tulee niinkun kala ja maa on mun vettä enkä mä enää ikinä tartte yhtään mitään muuta kun maa menee mun sisälle ja täyttää mut ja sit mä kuolen ja mä vajoon vaan syvemmälle ja mun kuolema on niinkun elämä.

Mä lennän naamalleni märkään inhottavaan maahan siihen limaselle polulle. Jari kääntyy kattomaan ja nauraa. Mä tiedän et on tyhmää kompastua mettäpolulla juureen mut se ei oo mun mielestä mikään naurun asia. Mä kompuroin ylös ja yritän läimästä Jaria naamaan mut se menee karkuun.

Se juoksee alas mäkee jonnee sumun sisään ja mä vähän pelkään et se eksyy mut sit se juoksee takasin ja nauraa mulle ja ravistelee mua et mä heräisin niistä maallisista kuvitelmista mitä mulla on.

"Sä oot ihan hassu!" Se huutaa ja nauraa sille mitä se sano koska se on niin typerää. "Sä voisit joskus ajatella jotain muuta kun seksiä."

"Emmä ajatellu seksiä," mä sanon ja halaan sitä. "Mut voin mä ajatella jos sä haluat. Oikeesti mä ajattelin et jos mä vajoisin maan sisään niinkun maa olis mut nielly."

Se painaa päävärkkinsä mun kaulaa vasten.

"Sä ajattelet kaikkee tosi outoo," se kuiskaa. Me jatketaan matkaa. Mettä on kylmä ja kostee mut mulla on lämmin Jari mun kainalossa. Se tuhisee.

Me kävellään polkua alas syvälle pikku laaksoon. Sumu on tiivis kerros meidän päiden päällä ja se laskee meidän syliin. Jari puristaa mua lujaa kännystä. Maisema tai se laakso on ihan kun jostain tieteisleffasta missä kundit menee leikkimään sankaria jonnee vaaralliselle vyöhykkeelle missä ufot on käyneet. Mut me ei olla sankareita eikä se oo mikään ufojuttu vaan tosi epämääränen suo. Siellä pitäs olla samanlainen bunkkeri kun se mun ja Jarin mikä on tennishallin vieressä. Me löydettiin se jostain vanhoista ilmakuvista kirjaston jostain kuvakirjasta. Ne bunkkerit on jotain armeijan varastoja sotien jäljiltä. Kukaan ei oo tutkinu niitä tai jos on niin siitä ei kukaan kerro eikä kukaan tiedä jos niissä on vielä jotain vanhoja paukkuja ja pommeja ja just siks me ollaan siellä nyt. Ettimässä pommeja. Se on mun ikioma pölhö idea ja Jari on mukana koska se on aina mukana ja se tekee mitä mä sanon eikä kysele typeriä. Paitsi joskus.

Me ollaan suolla ja siinä on polku ja märkää mättäikköä. Jotkut pajut tai toiset pensaat estää näkemästä sumuun mut mä oon varma että siellä kökkää jokin iso juttu niinkun talo. Mä tungen puskaan ja Jari mulasee mun takana johonkin suonsimmuun ja se kiroilee kovaa. Muuten kaikus mutta on sumua. Niinkun lunta ja se estää kaikki äänet pääsemästä sinne laaksonpoteroon. Se on just kun jostain tieteisleffasta kun on ihan hiljasta ja outoo.

"Kato nyt, tossa se on," mä sanon ja osotan eteenpäin missä kökkää bunkkeri. Se on aika raunioina mut siinä on ehjä ovi. Siinä kasvaa tiheetä suopuskaa ympärillä ja suosta kohoaa sellanen suon haju. Sellanen syksyn haju. Kostee ja salaperänen.

Mä otan Jaria kännystä ja mä raivaan tietä niitten puskien läpi ja sitten me ollaan siinä seinän vieressä. Ovi on ihan laho ja siitä ei kuulu just mitään ääntä kun mä koputan sitä. Mulla on mielessä hirveitä kauhujuttuja, jotain X-filesiä ja outoja ilmiöitä missä jossain salaperäsissä paikoissa ja soilla tapahtuu kaikkee yliluonnollista. Mut mä en pelkää niitä kun mä oon Jarin kanssa. Mä käyn potkimaan sitä ovee mut se ei hajoo. Sit mä huomaan et siinä on kahva ja mä koitan aukasta sen ja se on auki.

Jari tyrkkää mulle sen sytkärin ja mä valasen pimeetä kosteeta sisustaa. Siellä ei oo mitään tai ainakaan me ei heti nähdä mitään ihmeempää. Jotain kasoja niinkun vanhoja lumppuja ja pari lootaa mut ei sinänsä mitään kiinnostavaa. Mä meen ekana ineen ja Jari tunkee mun perässä. Siinä on pikku ikkuna seinässä ihan kun meidän omassakin ja siitä kasvaa jotain rehuja ineen. Jari menee niitten lootien luo ja alkaa tonkia niitä.

"Hyi helvetti, tuu kattoon mitä täälä on," se sanoo. Mä kumarrun sen yli ja tsiigaan sinne pimeeseen öylättiin. Mä valasen sytkärillä. Se loota on täynnä jotain paskasia riepuja ja jotain lumppuja niinkun ne mitä siinä lattialla lököttää. Koko paska haisee hirveelle niinkun mädälle ja vanhalle ja kosteelle ja mä käännyn poispäin. Mulle tulee mieleen joku typerä leffa kuten Elävän kuoleman yö ja mua alkaa kauhistuttaa ja mä meinaan jo sanoo Jarille et lähtäs vetään sieltä.

Se tonkii sitä läjää ja nostaa esiin jotain karvasta ja hirveetä.

"Kato mitä mä löysin! Karvalakki!" Se on innoissaan niinkun pikkukakara. Se meinaa jopa vetästä sen haisevan paskasen lakin päävärkkiinsä mut mä lyön sen sen kourista alas mätänevälle betonille ja poljen sen päälle pari kertaa. Ja mitä mun simmut huomaakaan ellei pari valkosta iljettävää matoa jotka ryömii karvapaskan sisuksista ja mönkii kohti Jarin jalkoja kammottavana aikeenaan purasta mun rakkaalta varpaan irti ja lounastaa sillä. Jari näkee ne toukat ja alkaa kirkua tosi hysteerisenä vaikka se on normaalisti vahva eikä pelästy mitään. Se loikkaa ovelle ja jää sinne hyppimään paikallaan niin että mutanen suovesi roiskuu. Mä tyynenä kun viilipytty avaan toisen lootan ja näen jotain pieniä lootia mut Jari kirkuu mun korvat lukkoon ja mun täytyy jättää tutkimukset kesken.

"Vittu poltetaan tää paikka!" Jari huutaa mun päälle kun mä ulostaudun ja panen oven kiinni. "Sä vitun iljettävä perverssi houkuttelit mut tänne niitten matojen syötäväks!" Se yrittää lähtä juoksemaan kovaa mut mutanen suo pettää sen jalkojen alla ja se rypäsee siihen turvalleen.

Se on melkein heti taas jaloillaan koska nyt se on hysteerinen ja siihen ei voi edes koskee eikä se voi koskee mihinkään. Se menee mua karkuun ja mä kuulen kun se pääsee mäkeen koska sen kirkuminen saa uuden ahdistavan sävyn kun se todennäkösesti havaitsee ne sienenraadot siellä polunkupeessa. Mä tiedän et se juoksee kunnes se on steriilissä ympäristössä eli sillanpielessä ja se kirkuu kunnes sen ääni menee. Mä kuulen kun se nimittelee mua iljettäväks perverssiks siellä metässä ja mulle tulee hirveen ahdistunu olo. Mä ajattelen et Jari on oikeesti tosi herkkä vaikka se leikkii kovista mun mieliks. Mä vilkasen taakseni ja oon näkevinäni saatananmoisen matoarmeijan ryömimässä ovenraosta mua kohti ja mä lähen juoksuun.

Mä liukastelen metän poikki ja kohta mä oon lenkkipolulla mut Jaria ei näy. Mä hölkkään siltaa kohti mut pian mun on pakko pysähtyä kun mun keuhkot ei kestä sellasta menoa.

Ilma on kylmempää kun tullessa ja sumu on melkein kokonaan poissa. Mä melkein näen pusikon läpi joelle kun mä saavun sillankorvaan. Jari seisoo siellä nojaamassa kaiteeseen. Se on lampusta poispäin ja mä en näe sen pärstää. Se vapisee vähän vieläkin mut kun mä kiipeen penkkaa ylös niin se kääntyy ja hymyilee.

"Mä kaaduin," se sanoo ja näyttää sen vasenta kännyä missä on pahannäkönen ruhje. "Ei se oo paha."

Mä nostan kännyn mun naaman eteen ja katon tarkasti. Siinä on multaa ja neulasia ja vähän verta. Ei se oo paha. Jari nojaa muhun.

"Mä oon idiootti," se sanoo hiljaa.

"Etkä oo. Siellä oli matoja," mä vastaan ja halaan sitä.

"Hyi älä puhu mulle madoista." Se vetäytyy vähän kauemmas musta ja ravistelee itteään. Me katellaan vettä joessa. Jari näyttää mulle missä siinä on riitettä ihan rannassa. Mä panen kännyt sen ympärille ja me lähdetään kotiinpäin. Jari alkaa hidastella kun me tullaan tennishallin kohdalle.

"Mä haluisin käydä tuolla," se vikisee. "Mä en haluu vielä kotiin."

Mä nyökkään ja me kahlataan taas lammelle. Muta on vähän jäässä ja risahtelee jalkojen alla. Kaislat on niinkun piikkejä ja viiltää meidän kännyjä.

"Mun kännyt haisee paskalle," Jari sanoo mun takaa. Mä haistan mun omia kännyjä ja ne haisee kans.

"Ajattele et sä koskit siihen karvalakkiin..." Jari hyppää mun kurkkuun kiinni enkä mä saa sanotuks sitä loppuun. Se kaataa mut siihen jäätyvään maahan. Se kuristaa aika tiukasti mut se hymyilee ja laskee mut melkein heti irti. Mä kömmin siitä ylös. Jotain hiivaa tippuu taivaalta ja mä katon sinne. Sataa lunta. Ohuita vaaleita jäähileitä ja vähän lunta. Jari nuolasee mun kaulaa. Me katellaan sitä lunta.

"Mä haluun sua," Jari kuiskaa mun korvaan. "Mä haluun et sä nussit mua tässä. Nyt."

Mä katon sitä ja hymyilen. "Sä tuut mun syliin."

Me mennään penkin luo ja heitetään muovit veke. Jari läähättää kun se on niin kiimassa.

"Narttu!" Mä sihahdan sille ja melkein revin sen vaatteet pois. Se takertuu mun kaulaan ja tukkii mun suun sen kielellä.

11.

Mä nousen penkiltä mut Jari jää vielä vähäks aikaa makaamaan ja tasaamaan sen hengitystä. Se retkottaa siinä jalat levällään niinkun joku huora jossain vitun pornoleffassa. Se on tosi hellyttävän näkönen. Meidän päällä on pieni kerros lunta ja sitä on enemmän muovien taitteissa. Lunta sataa veteen ja kaikki sumu on muuttunu niinkun laihaks pyryks.

"Mä meen himaan," mä sanon Jarille ja lähen tallaamaan. Se ikäänkun nyyhkäsee ja mä kuulen kun se nousee siitä ja pukee päälleen. Mä odotan sitä aidalla.

Me kävellään käsi kädessä niinkun melkein aina kotimatkoilla. Lumi on kaunista.

Mutsi on kotona ja sillä on valo keittiössä. Se varmaan istuu siellä lukemassa lehtee tai sit se tekee sen jotain töitä. Ehkä se ompelee siskon lapselle. Sillä on ruoka uunissa ja se oottaa meitä ja ehkä se kattoo ikkunasta kun me tullaan lumipyrystä käsi kädessä ja ehkä se vähän itkee kun se on vanha eikä se ymmärrä meitä vaikka sen tekis mieli. Sillä ei oo mitään tekemistä kun sen lempparisarja ei tule tänään. Kukaan ei soita sille. Se on pessy meikit pois ja sen tukka on vähän kostee kun se on käyny suihkussa. Sillä on vielä vaatteet päällä mut se on aikonu käydä aikasemmin nukkumaan että se jaksais huomenna valvoa pitempään kun mölytoosasta tulee joku leffa minkä se haluu kattoo.

Se miettii sitä miten se on joskus kirjotellu päiväkirjaan tai jotain juttua ja se miettii sitä mitä kaikista sen vanhoista kavereista on tullu ja mitä niille kuuluu. Se miettii mun isää ja millanen se oli ja että sen pitäs muistaa käydä viemässä sen haudalle lyhty jouluks ja että sen ehkä pitäs ostaa uus lyhty ja toinen lyhty parvekkeelle.

Sit se kattelee lehden yli likasia astioita pesualtaassa ja ajattelee et sen pitäs tiskata koska ei se voi jättää niitä meille koska se haluu kuitenkin välittää ja huolehtia meistä kun me ei itte osata. Mut se ei nouse siitä eikä tartu tiskiharjaan. Sen katse osuu Jarin lempparimukiin joka on punanen ja siinä on jotain nalleja ja kukkia ja se tuntee syyllisyyttä koska se on sanonu joskus pahasti Jarista koska eihän se ymmärrä mitä Jari mulle merkkaa. Se haluis sanoo mulle et se haluu ymmärtää mut se ei osaa. Se ei tiedä miten se sen sanois kun se ei osaa sanoo Jarista kun et 'se sun kaveris'. Se on vihanen itelleen koska sen elämä on tylsää eikä sillä oo kun kirjoja kavereina. Kaikki sen tuttavat on sellasia riekkujakavereita joitten kanssa se voi mennä baariin tai joitten kanssa se voi nauraa. Sillä ei oo yhtään sellasta ystävää jonka kans se vois itkee kun sillon paha olo. Sille tulee enemmän vaan paha olo kun se ajattelee sellasia asioita ja se panee sen lehden pois ja avaa verhoja ja kurkistaa ulos ja se toivoo et se olis vielä pieni ja et se vois mennä ulos ja juosta lumessa ja ottaa hiutaleita kielelle ja tehä enkeleitä lumeen. Ja se toivoo et tulis valkonen joulu vaikka se tietää ettei tule mut se ei jaksa ajatella niitä kaikkia sääjuttuja ja saastumista koska se masentaa sitä kun joka päivä lehdissä ja telkkarissa mainitaan sellasista pahoista jutuista. Se yrittää kieltää sen et tieto lisää ihmiskunnan surua ja tuskaa. Se tietää ihan liikaa sillon. Se haluu tietää asioita mut kukaan ei arvosta sitä mitä se osaa.

Se haluis joskus viettää erilaista elämää mut se ei uskalla koska kun mun isä on kuollu niin sillä ei oo ketään jonka kanssa tehdä erilaisia asioita ja jos mä sanon et mäkin teen erilaisia asioita niin se sanoo et se on luonnotonta koska se on peloissaan mitä sen maailmankuvalle tapahtuu jos se alkaa uskoa et mun ja Jarin erilaisuus on hyvää ja oikein. Se haluu vaan uskoa siihen mitä sen vanhat kirjat sille kertoo. Ja kertoohan ne hyviä asioita. Ja jos ne asiat on erilaisia niin ne on eri tavalla erilaisia. Silleen turvallisesti erilaisia. Niitten kanssa sen ei tarvi pelätä koska ne on sille vanhoja ystäviä.

Sitten se tuntee olonsa jälleen kotoisaks ja lämpimäks kun se ajattelee sen kirjaystäviä ja se ajattelee et se ottaakin hyvän kirjan ja alkaa lukea sitä ennenkun se menee nukkumaan.

Me tullaan eteiseen ja Jari halaa mua. Me suudellaan ja mä painan Jarin seinää vasten et mä pääsisin lähemmäs sitä. Mutsi tulee keittiöstä ja sen naamalla on sellanen lannistuneen epäuskon tyrmistys ja se menee sen makuuhuoneeseen ja panee oven kiinni.

12.

Lunta pyryttää aika vinhasti. Me ollaan kylläisiä ja meillä on hyvä olla. Jari käpertyy mun kylkeen sohvalle. Me katotaan jotain typerää poliisisarjaa missä tyypit ajaa takaa toisia tyyppejä ja niillä on parisuhdekriisejä mut aina ne saa onnellisen lopun vaimon tai naisystävän kainalossa.

"Mä meen nyt nukkumaan," mutsi sanoo ovelta. Mä en oo huomannu kauanko se on seissy siinä. Se aikoo sanoo vielä jotain mut ei sitten sanokaan ja kääntyy poispäin. Se jää eteiseen ja vaikka siellä on pimeetä niin mä tiedän et se kattelee meitä. Mä panen mun kännyn Jarin ympärille. Telkkarissa roistot vetäsee aseet esille ja mä säädän äänen hiljasemmaks.

Jari mutisee jotain puoliunessa.

"Mitä sä sanoit?" Mä kysyn ja ravistan sitä vähän.

"Että mua väsyttää." Se nostaa sen päävärkkiä. "Vittu mä haluun nukkumaan."

"Mä en päästä sua ennenkun sä perut sen mitä sä sanoit."

"Mitä mä sanoin?"

"Et mä oon iljettävä perverssi."

Se alkaa nauraa.

"Sä sanoit mua nartuks," se hekottaa.

"Mut sähän oot narttu! Vitun kiimanen huora!" Mä nousen pois sohvalta ja se kellahtaa siihen mun paikalle. Se on tosi pieni ja nätti. Mä meen silittämään sen päätä ja se ottaa mua kännystä. Mä kuulen kun mutsin huoneen ovi menee kiinni. Jari lakkaa nauramasta ja tuijottaa eteiseen.

"Sun mutsi kuuli mitä me puhuttiin," se sanoo vähän pelokkaasti. Se räpyttelee sen pikku simmuja.

"Ei sillä oo mitään väliä," mä melkein huokaan. "Haluutsä kuulla mitä mä ajattelin äsken?" Se nyökkää ja nousee istumaan ja vetää mut sen viereen. Sen tukka on terhakasti pystyssä ja sen simmut on auki ja kattoo mua silleen viattomasti.

"Mä ajattelin et mitä jos yöllä meille tulee joku murtovaras ja se sattuu tuleen sellaseen aikaan et mä oon vessassa ja sä nukut ja mutsi nukkuu. Se käy kaikki huoneet läpi ja menee sit meidän huoneeseen ja näkee et siellä nukkuu viaton lapsi ja se rupee tonkimaan paikkoja et jos se löytäs jotain varastamisen arvosta. Mut se ei löydä oikeen mitään ja sille alkaa herään vaan epäilys ettei se viaton lapsi siinä sängyssä olekaan niin viaton kun miltä näyttää kun se tsiigaa kaikkia niitä juttuja mitä meillä on laatikoissa. Sit se kolauttaa jotain ja sä heräät. Sä nouset istumaan ja vedät peittoa päälles ettei se äijä huomais et sä oot alasti. Mut sä et pelkää sitä yhtään ja se seisoo siinä ja kattelee sua. Sä oot tosi kaunis siinä katulampunvalossa mitä verhojen välistä paistaa sisään. Se on niinkun kuunvalo. Sit se äijä laskee sen kännyistä ne tavarat mitä se on raapinu kokoon ja se tulee lähemmäs ja lopulta kumartuu sun päälle ja repäsee nopeella liikkeellä sen peiton sun päältä. Sä värjötät siinä ja se äijä vetää verhot ikkunan edestä eikä sulla oo mitään varjoo tai piilopaikkaa. Sä oot kiihottunu ja se äijä näkee sen ja se panee kännyn sun reidelle. Se meinaa istua siihen sängynreunalle mut se nouseekin koko mittaansa ja pudottaa sen housut kinttuihin ja kiskasee sut sängystä ja painaa sut polvilleen eteensä. Sen kyrpä on valtava ja sä alat nuolla sitä niinkun jossain transsissa ja se äijä tarttuu sun päähän ja se tuntuu niin hyvälle kun se ohjaa sun liikkeitä ja pakottaa sut ottamaan sen valtavan kalun sun suuhun. Sä voihkit hiljaa ja sä suljet sun simmut ja hengität nenääs sitä lemua mikä siitä pesemättömästä vanhasta pierusta lähtee. Te ette näe mua. Mä oon tullu vessasta ja mä oon kuullu ääniä ja mä jään siihen ovelle ja mä oon kiihottunu siitä mitä se äijä tekee sulle. Se äijä päättää et sä oot saanu tarpeeks ja se pudottaa sut kontalles lattialle ja menee sun taakse. Se meinaa alkaa nussia sua heti mut sä nouset sängynlaitaa vasten niin et se äijä voi tehdä sen kun se seisoo. Se ottaa susta tukevan otteen ja survasee kolme sormee sun perseeseen. Sä vedät nopeesti henkeä ja voihkaset sen kovaa ulos. Se sattuu koska mä en oo koskaan niin raju sulle. Mut sä tykkäät siitä kun se sattuu ja sä työnnät itteäs taaksepäin tosi halukkaasti. Sä meinaat alkaa runkata mut se äijä vääntää sun kännyt sun selän taakse niin et sä pysyt pystyssä vaan koska se pitelee sua. Sen kuuma kyrpä hieroo sun pakaroita ja se tuntuu niin hyvälle kun se työntyy sun sisään. Se äijä alkaa nussia sua tosi nopeesti ja rajusti ja sä nyyhkit ekstaasissa ja voihkit tosi kovaa ja mä vähän pelkään et mutsi kuulee. Sit sä laukeet vaikkei kukaan koske sun kyrpään ja sä parkaset. Se äijä vetää ulos ja ruiskuttaa sen love juicet sun selkään ja mä tuun nopeesti lähemmäs ja sä käännyt ja sä oot melkein kauhuissas kun sä näet mut ja mä ruiskutan mun mehut sun naamalle. Sä yrität saada sitä suuhus..."

Jari mun vieressä on totaalisen ekstaasissa. Mä en halua et se sotkee sohvaa ja mä tartun sen kännyyn ja raahaan sen puoliväkisin makkariin. Me ei päästä sänkyyn asti ja me kaadutaan lattialle ja mä kiipeen Jarin päälle koska mä haluan olla päällä aina kun se on mahdollista.

13.

Lampi on jäässä. Siinä on haurasta riitettä rannassa ja muta on jäässä sekin. Lunta me on saatu sellaset viis senttiä ja pakkasta on ainakin kakskymmentä astetta. Aurinko paistaa ihan siniseltä taivaalta ja kun kattoo ylös niin vois luulla et on kesäpäivä ja lämmintä ja oltas menossa uimaan. Kaislat kenottaa siinä vieressä rahisevina ja ne on keltasia ja niistä tulee mieleen viljankorjuu tai siis niittäminen ja kun niitä taittaa niin kuuluu terävä rasahdus niinkun katkasis luun. Jonkun ohuen pienen luun joltakin pieneltä eläimeltä. Joltakin pieneltä avuttomalta elukalta joka ei voi panna vastaan kun sitä pahoinpitelee ja kun sen raiskaa.

Jarilla on kiviä ja se heittelee niitä sinne jäälle. Se ei oo niin kovaa että sinne voitas mennä liukumaan mut se ei myöskään hajoo kun sinne paiskaa kivenkökkäreen. Mulla on sellasia jäisiä lumikönttejä mitkä on hiekkasia ja haisee pakokaasulle ja mutapaakkuja mitkä mä oon suurella vaivalla raapinu irti maasta ja mun sormet on melkein veriset kun mä oon niitä keränny.

Mä onnistun saamaan yhden paakun niin kauas et se putoo sulaan kohtaan tosi kaukana siellä lammen keskellä minne laskee yks myrkkyoja mikä on joku saatanan viemäriputki. Jari on vihree kateudesta ja se meinaa tönästä mut sinne jorpakkoon ja paskalampeen mut mä takerrun sen takkiin ja se pelkää et se risa kapistus repee entisestään niin se vetää mut takasin laiturin reunalta. Mä päästän siitä irti. Penkki on huurteessa ja mulla on muutenkin kylmä enkä mä välitä istua. Ne muovit on jäätyneet siihen kiinni ja taivaalla on kummia harmaita pilvenriekaleita jotka on tulleet sinne ihan tyhjästä. Mä uskon et me saadaan lisää lunta. Ehkä.

Iltapäivällä alkaa sataa niinkun ei oo koskaan satanu ennen. Me pyöritään ympäri kaupunkia eikä meillä oo mitään tekemistä ja pyryttää niin ettei eteensä nää. Me yritetään sisään kylän ainoaan baariin mut ne ei päästä kun ne luulee et me ollaan kännissä kun ei kukaan täysjärkinen sellasella ilmalla oo vapaaehtosesti ulkona. Mulle tulee mieleen et ehkä me ei sitten olla niin täysjärkisiä kun mutsikin sanoo et me ollaan epänormaaleja. Tai aina se jotain sellasta vikisee.

Musta tuntuu et mä oon raakavedos.

Jari haluu lähtee kotiin. Paholaisen simmusta tulee joku sen lempileffa ja se aattelee et jos mä en haluu kattoo sitä niin mä voin vaikka kantaa sille ruokaa ja sit lämmittää sängyn mut oikeestaan mua ei paneta, mitä se tietty haluis. Se nostaa sen kännyä laiskasti ja silittää mun poskee mut jos se hymyilee niin mä en näe kun mun simmujen eessä on metrin paksu lumimassa minkä ohiajavasta autosta jeesus heitti siihen.

Se ravistelee mua. Mä nauran sille typerästi mut se ei kuule eikä näe sitä kun mun ympärillä on metrin paksu lumipeitto ja mä oon kävelevä jäävuori.

Sitten Jari menee ja tekee sellasta mitä se ei oo koskaan ennen tehny ja jos se sitä yrittää toiste niin mä kuristan sen. Se sytyttää röökin ja polttaa sillä mun kulmakarvoja. Mä loikkaan mun lumikuoresta varmaan kilometrin korkeuteen ja tartun Jaria päästä. Se näyttää siltä et ihan kun se olis vähän pelästyny mua. Mä kaadan sen maahan eikä se yritä karata mun alta. Se on sille niin tyypillistä. Mä istun sen päälle ja annan sille lumipesut. Mä luulen et aurinko nousee mut se on vaan auto. Jari vetää sen polvet koukkuun ja ottaa mua kännyistä kiinni niin et me ei näytettäs siltä et mä olisin raiskaamassa sitä.

Auto tulee ihan kohti ja tööttää sit kun se viimein kääntyy. Mä pelkään sekunnin et ne tyypit tulee sieltä sisältä ja hakkaa mut. Onneks ne näyttää olevan jotain typeriä kanoja tai ehkä ne on oululaisia.

Lumi on takuulla parin viikon päästä loskaa.

14.

Merituuli paiskoi syksyn jo ruskeita lehtiä satama-altaaseen. Satoi pienen pieniä jääpisaroita. Ruoho oli huurteessa ja ratisi jalkojen alla kun he kävelivät hitaasti alas loivaa rinnettä. He potkivat vaahteranlehtikasat hajalle ohi mennessään. Aurinko yritti pilkottaa savuisten pilvien tienoilta kuulasta hohdettaan mutta jo kohta harmaat, luntalupaavat pilvet vyöryivät taivaan kolkasta kolkkaan.

He kaksi kävelivät käsi kädessä, vilkaisivat silloin tällöin toisiaan ja hymyilivät yhteisymmärryksestä. Heidän lähellään saattoi haistaa vanhan, eltaantuneen lian ja tupakankäryn. He olivat kietoneet nuoret nahkeat vartalonsa mustiin tai vaaleisiin, kuluneisiin vaaterepaleisiin.

Tuuli taivutti heidät kyyryyn ja sai heidät yskimään kuivaa vanhuksen yskää. He menivät alas satama-altaan äärelle. Toinen heistä uitti repaleisen lenkkarinsa pohjaa sameassa vedessä, toinen nojasi hänen olkapäähänsä ja katseli merelle silmät puoliavoimina, kuin unelmoiden. Tuuli yllytti vihertävänharmaan meren pienille tyrskyille.

palautetta novellista