Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen

Eetu Viren

Alussa oli yksin Jahve, jota myös usein Jumalaksi tai Luojaksi kutsutaan. Koska Hän kaipasi osakseen kunnioitusta ja palvontaa, jotka kohottaisivat Hänen mahtiaan, loi Hän enkelit. Ja enkeleitten joukossa mahtavimpia olivat arkkienkelit.

Enkelit palvoivat ja kunnioittivat Jahvea, jonka mahti paisui hetki hetkeltä, mutta samalla paisui Hänen ahneutensa. Jatkuvasti janosi Hän enemmän ja enemmän valtaa ja niinpä Hän kulutti kaiken aikansa miettien miten helpoiten saisi lisää alamaisia, kutoen verkkojaan kuin jättiläismäinen lukki. Koska Jahve oli laiska luonteeltaan eivätkä enkelit olleet helppoja tehdä, päätti Hän luoda itselleen vähäisempiä alamaisia, joitten valmistus olisi helpompaa ja jotka lisääntyisivät itsestään.

Jahve kuitenkin tajusi, etteivät hengeltään ja ruumiiltaan vähäisemmät olennot kestäisi Hänen läsnäoloaan. Siksi Hänen olisi luotava uusille alamaisilleen asuinsija, joka sijaitsisi kauempana hänestä itsestään. Vallan ja mahdin jano korvensi Hänen mieltään ja hänen sydämessään roihusi sammumaton tuli. Sen takia Jahve ryhtyi pikimmiten työhön. Ja koska Jahvea ei oltu liiemmällä älyllä pilattu, sattui Hänelle virheitä, jotka Hän joutui korjaamaan. Niinpä Hän sai raataa kuusi kokonaista ihmisten päivää ennen kuin sai työnsä valmiiksi.

Sitten Jahve ryhtyi suunnittelemaan alamaistaan, jota Hän kutsui Ihmiseksi. Yksi kysymys kuitenkin vaivasi jatkuvasti Hänen mieltään:

"Mistä tiedän varmasti, että he palvovat minua, vaikka he eivät pysty näkemään minua?"

Mutta koska Jahve oli raatanut pitkään, halusi Hän ensin virkistäytyä. Seitsemäntenä ihmisten päivänä luomistyön alkamisesta lähtien järjestettiin Jumalan valtakunnassa suurimmat orgiat, mitä koskaan on järjestetty. Niihin osallistuivat Jahven lisäksi kaikki enkelit vähäisimmästä mahtavimpaan.

Orgioissa juotiin tynnyreittäin nektaria, jumalten juomaa ja ahmittiin kukkuroittain ambrosiaa, jumalten ruokaa. Kaikki enkelit, niin neidot kuin nuorukaisetkin, saivat tyydyttää Jahven hekumallisia himoja lukemattomin eri tavoin, joista monet ovat liian irstaita ihmisten sanoin kuvattaviksi.

Eräänä ajattoman ajan hetkenä, ei yöllä, eikä päivällä kohtasivat Jahve ja Lucifer, arkkienkeleistä Luojalleen läheisin, vihreässä puutarhassa Paratiisin kukkuloilla, suuren saarnipuun lehtien alla. Lucifer kumarsi nöyrästi, niin kuin palvelija kumartaa isännälleen. Sitten Jahve puhui:

"Lucifer, olen päättänyt luoda itselleni uuden alamaisen, Ihmisen. Mutta sinun eikä veljiesi ei tarvitse peljätä, sillä hänestä tulee paljon teitä vähäisempi. Mutta koska minun on sijoitettava heidät kauemmas itsestäni, en voi olla varma, että he palvovat minua. Sen takia olen kutsunut sinut luokseni."

Hetkellinen hiljaisuus laskeutui puutarhan ylle, kun Jahve katsoi arkkienkeliä silmiin. Niistä Hän näki, että Lucifer janosi valtaa ja mahtia Luojansa tavoin. Sitten Hän puhui jälleen:

"Siksi maailmassa täytyy olla Paholainen, joka riivaa Ihmistä, jota vastaan Ihmisen täytyy hakea turvaa ja siten kääntyä minun puoleeni. Lucifer, sinusta tulee tämä Paholainen. Siitä palkkioksi annan sinulle mahdin, jonka ylittää vain oma mahtini, ja vallan Ihmiseen, joka on suurin heti oman valtani jälkeen. Suostutko?"

Näin puhui Jahve, kaikkivaltias, kaiken jumala - salaliiton, petoksen ja pahuuden mestari.

Niin Luciferista tuli Paholainen, joka riivaa ihmisiä, ja joka saa ihmiset kääntymään Jumalan puoleen apua hakemaan. Ja tämän salaliiton tuloksena syntyivät käsitteet hyvyydestä ja pahuudesta, jotka pohjimmiltaan ovat niin kovin samanlaisia.

Lopulta Jahve loi ensimmäisen ihmisen, jolle Hän antoi nimeksi Aadam, ja toisen, jonka Hän nimesi Eevaksi. Ja koska Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, ilmenivät myös Ihmisessä Luojansa turhamaisuus, ahneus ja vallanhimoisuus.

Jälleen Jahve sai kuitenkin huomata unohtaneensa jotain - Aadam ja Eeva eivät ymmärtäneet Hyvää eivätkä Pahaa. Niinpä Hän laati suunnitelman virheensä paikkaamiseksi.

Jahve valmisti hedelmän, jonka syöminen antaisi Aadamille ja Eevalle tiedon Hyvästä ja Pahasta, ripusti sen puuhun roikkumaan, meni Aadamin ja Eevan luokse, ja puhui heille, kieltäen heitä ottamasta palaakaan Hedelmästä, koska tiesi täten herättävänsä heidän uteliaisuutensa.

Sitten Jahve meni Luciferin luokse alas Helvettiin, jonka oli luonut rangaistussiirtolaksi niille ihmisille, jotka kieltäisivät Hänet. Hän pyysi Luciferia viettelemään Eevan ja Aadamin haukkaamaan palasen Kielletystä Hedelmästä ja poistui takaisin ylös katselemaan näytelmää, jonka Lucifer kohta Hänen huvikseen järjestäisi.

Lucifer otti Käärmeen muodon ja teki työtä käskettyä. Aadamin haukatessa palan Hedelmästä sai Hyvän ja Pahan salaliitto täyttymyksensä ja Ihmisestä tuli lopullisesti Jumalan orja, sätkynukke Hänen jumalallisessa marionettinäytöksessään.

Ja aina joskus, jonakin ajattoman ajan hetkenä, ei yöllä, eikä päivällä, kohtaavat Jahve ja Lucifer, arkkienkeleistä Luojalleen läheisin, vihreässä puutarhassa Paratiisin kukkuloilla, suuren saarnipuun lehtien alla ja ihailevat aikaansaannoksiaan sekä vahvistavat salaliittonsa.

palautetta novellista