Palautetta Markku Yli-Pentilän Aamun laskiessa -novellista

"Aamun laskiessa" on sujuvasti kirjoitettu tarina, jonka takaperoisuuden perusidea viehättää. Lopusta alkuun kirjoitetut repliikit ovat hauska tehokeino. Kuitenkin kyseessä on pohjimmiltaan vain hyvin esitetty idea, josta olisi voinut kirjoittaa mittavankin tarinan nopeasti ohisivuutettavan "pikku mukavan" kertomuksen sijaan.

Jarmo Karonen

Palautetta novelliin aamun laskiessa

Tavallaan hyvin yksinkertainen, mutta silti varsin hauska novelli ja idea. Alkukappale "Hätkähdän hereille levottomista ja omituisista unista, joissa oli päinvastaisuuden ja takaperoisuuden tuntu." herättää kiinnostuksen. Tuntuu, että tässä meillä voisi olla novelli, jossa on myös jotakin kirjallista sisältöä. Tämä odotus ei täysin täyty, mutta jäntevyytensä tarina säilyttää hyvin. Sen jaksaa lukea kiinnostuksella loppuun asti (monet Rihmastossa julkaistuista novelleista ovat niin ennalta arvattavia).

Novellin loppu on jälleen maittava: "Ulkona tuo murhaaja kipuaa autoonsa ja ajaa pois, kaikki on ohi." Tämä kokoaa tarinan hyvin ja luo novellin ulkopuolelle yltävää toden tuntua. Tapahtumat tapahtuvat hetkessä ja sitten ne ovat ohi, sama se kumpaan suuntaan aika virtaa. Se on tapahtumien luonne. Kenties kirjoittaja ei ole aivan tätä tarkoittanut, onhan vain kirjoittanut tarinan takaperin. Mutta vahingossahan parhaat sisällöt yleensä syntyvätkin, on vain osattava ottaa vahingosta kiinni.

Terv. Kalle_Skreij@yahoo.com